Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri kertoo: Putkiremontteja tehdään vasta pakon edessä

Viime hetkellä tehtävät putkiremontit ovat Isännöintiliiton tuoreen Putkiremonttibarometrin mukaan lisääntyneet viime vuosina. Tässä olisi monessa taloyhtiössä parantamisen varaa.

”Yleisin syy putkiremonttiin ryhtymiseen on barometrin mukaan putkistossa havaitut vuodot. Putkistovuotojen merkitys laajempien remonttien käynnistäjänä on kasvanut viime vuosina”, arvioi Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa Putkiremonttibarometrissä.

”On luonnollisesti hyvä asia, että vuodot löydetään ja ryhdytään kattaviin, rakenteellisia ongelmia korjaaviin toimenpiteisiin niiden pohjalta. Ideaalitilanteessa putkiremontti kuitenkin tehdään suunnitelmallisesti eikä vasta siinä tilanteessa, kun putket jo vuotavat.”

Isännöintiliiton viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Liina Länsiluoto jakaa kollegansa raportissaan esittämän huolen: ”Tämä on huolestuttavaa tietoa siitä, että käytännössä putkistoissa esiintyvät vuodot ovat pääsyy putkiremontin aloittamiselle. Me toivomme taloyhtiöiltä suunnitelmallisempaa toimintaa.”

Länsiluodon mukaan trendi pitääkin kääntää. Hän muistuttua, että remontin kustannukset kasvavat viivyttelyn myötä ja samalla asumisviihtyvyys heikkenee. Lisäksi hyvää tulee harvoin kiireessä.

”Me suosittelemmekin, että kunnossapitosuunnitelman lisäksi taloyhtiöillä olisi selvä strategia, mihin ollaan menossa. Sen ei tarvitse olla kymmensivuinen, muutama rivikin riittää, mutta sen pohjalta päätettäisiin jo ennakkoon, missä järjestyksessä ja mitä ennakoiden isoja remontteja tehdään. Ennakoidaan tulevat tarpeet.”

Viljamaakin kannustaa taloyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä huolehtimaan taloyhtiöstä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Se edistäisi hyvää kiinteistönpitoa ja taloyhtiöiden hyvää hallintoa.

Puolet vastaajista odottaa remonttihintojen kohoavan

Putkiremonttibarometrin mukaan jopa puolet vastaajista näkee putkiremonttien kallistuvan yli 10 prosenttia tulevan vuoden aikana. Isännöitsijät siis ennustavat, että putkiremonttien kustannukset nousevat tulevan vuoden aikana merkittävästi. Suurin osa on sitä mieltä, että hinnat nousevat 6–10 prosenttia.

”Taloyhtiöitä haastetaan nyt monelta suunnalta. Koronan myötä remontteihin tuli viivästyksiä muun muassa sairaspoissaolojen, karanteenien ja työvoiman saatavuuden vuoksi. Nyt erityisesti materiaalikustannusten nousu lisää kustannuspaineita putkiremontteihin. Yli 10 prosentin nousu on jo valmiiksi kalliiseen putkiremonttiin todella merkittävä”, Viljamaa arvioi barometrissä.

Länsiluoto korostaa, että tähän vaikuttaa erityisesti materiaalien hintojen nousu, sekä osin myös korona. Siitä huolimatta tieto on huolestuttavaa. Kun tähän yhdistyy tieto, että osalla taloyhtiöistä on rahoituksen saatavuuden kanssa jo nyt ollut ongelmia, niin tilanne ei ainakaan paremmaksi muutu.

”Jopa kymmenen prosenttia vastanneista kertoo, että putkiremontti on jäänyt tekemättä rahoituksen takia. Kyseessä ovat siis taloyhtiöt, joissa putkiremontti olisi haluttu tehdä”, Länsiluoto huomauttaa.

Taustalla on yleensä vakuusarvojen alhaisuus, mutta myös asukkaiden profiloituminen saattaa näyttäytyä lainanantajista riskialttiilta. Länsiluoto peräänkuuluttaakin yhteiskuntaa avuksi, että nämäkin taloyhtiöt saisivat välttämättömät remontit tehtyä.

Sielläkin, missä rahoitus hoituu, on osalle asukkaista remontti sitä kivuliaampi, mitä kalliimpi se on. ”Valitettavasti korjausvelkaa ei pääse karkuun. Ja olisi lyhytnäköistä jättää remontit tekemättä”, Länsiluoto huomauttaa.

Myös Ukrainan sota on tuonut epävarmuutta taloyhtiöiden tunnelmiin. Osin siitä seuranneesta raaka-aineiden hintojen noususta johtuen tarjotut urakat sidotaan nyt indekseihin, mikä on taloyhtiömaailmassa uutta.

Ja jopa 38 prosenttia vastaajista uskoo, että putkiremontista päättäminen vaikeutuu tulevalla yhtiökokouskaudella. Vastaavasti yhtä suuri lukema on niillä, joiden mukaan tilanteessa ei tapahdu muutoksia. Toisaalta jopa kahdeksan prosenttia isännöitsijöitä uskoo, että päätöksenteko taloyhtiöissä vaikeutuu merkittävästi.

Energiatehokkuus kiinnostaa muttei realisoidu

Länsiluoto kertoo, että energiatehokkuus kiinnostaa taloyhtiöitä ja sitä selvitetään yli 40 prosentissa hankkeista. Mutta: sitä ei silti kovin usein toteuteta putkiremontin yhteydessä.

Tätä Länsiluotokin hämmästelee, sillä Suomella on tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä: ”Energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät, mutta silti putkiremontin yhteydessä energiatehokkuusparannuksia toteutetaan hyvin mitätön määrä.”

Siitä huolimatta Putkiremonttibarometristä käy ilmi, että isännöitsijöiden mukaan energiansäästö ohjaa päätöksentekoa tulevaisuudessa entistä enemmän.

”Viime vuosina energiatehokkuuden merkitys taloyhtiössä on noussut. Erityisesti lämmityskustannusten nousu on kurittanut kotitalouksien kukkaroa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä uusi sääntely ja viimeisimpänä Venäjän energiariippuvuudesta irtaantuminen tarkoittaa lisää kustannuksia asumiseen”, Viljamaa huomauttaa.

Isännöintiliitto peräänkuuluttaakin aiempaa vahvempaa ja selkeämpää signaalia valtiolta energiatehokkuuden parantamiseen. Mutta vastuunottoa odotetaan myös taloyhtiöiltä.

”Taloyhtiöiden korjaushankkeiden yhteydessä olisi jatkossa syytä aina miettiä myös energiatehokkuuden parantamista. Rahoitushaasteet ja vakuuksien riittämättömyys tarkoittavat kuitenkin liian usein sitä, että energiatehokkuudesta karsitaan ja jopa koko välttämätön korjaushanke jää tekemättä tai lykkääntyy.”

”ARAn tukien lisääminen kehysriihessä oli hyvä suunta, mutta toimintaan on saatava pitkäjänteisyyttä. Tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta kiinteistöt eivät lahoa pystyyn. Asumiseen ja energiatehokkuuteen satsaaminen on pitkällä tähtäimellä järkevä investointi”, Viljamaa kannustaa.

Länsiluoto muistuttaa, että vihreä siirtymä on niin iso muutos, että se vaatii taloyhtiöiltä pitkäjänteisempää toimintaa. Hän uskookin, että energiatehokkuuden parantaminen ohjaa taloyhtiöiden remontteja tulevaisuudessa voimallisemmin.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri tehtiin 13. kerran. Tutkimukseen vastasi 100 isännöitsijää eri puolilta Suomea. Vastaajamäärä kattaa noin 2200 taloyhtiötä ympäri Suomen.