Kokeile kuukausi maksutta

Katso Rakennuslehden uusi keskusteluohjelma: Mikä asuntorakentamisen tila on Suomessa?

Rakennuslehden uuden ohjelman ensimmäisessä osassa keskustellaan siitä, millaista on hyvä asuntosuunnittelu -ja rakentaminen. Keskustelemassa Raksa-studiossa ovat  arkkitehti ja asumisen asiantuntija Sanna Meriläinen ja Lehdon toimitusjohtaja Juuso Hietanen. Pääset katsomaan keskustelun painamalla kuvan keskellä olevaa painiketta tai tästä.

Raksa-studiossa "taisteluparina" ovat Lehto konsernin toimitusjohtaja Juuso Hietanen ja arkkitehti, asumisen asiantuntija Sanna Meriläinen. Kuva: Ilari Laine

Asiat halki -ohjelma on debatti, jossa käsitellään rakennusalan ajankohtaisia aiheita. Päivänpolttaviin aiheisiin pureudutaan kahden keskustelemaan kutsutun vieraan, ”taisteluparin”, voimin. Sarjan ensimmäisessä debatissa studiossa ovat keskustelemassa asuntorakentamisesta arkkitehti ja asumisen asiantuntija Sanna Meriläinen ja Lehdon toimitusjohtaja Juuso Hietanen.

Keskustelua Raksa-Studiossa juontaa toimittaja Johanna Aatsalo. Takahuoneen tunnelmia selvittelee Rakennuslehden toimituspäällikkö Anne Korhonen.

Debatti-muotoista keskustelua käydään kolmessa erässä. Ensimmäisessä erässä keskustellaan asiat halki asuntosuunnittelun tilasta nyt ja tulevaisuudessa. Toisessa erässä pureudutaan pieniin asuntoihin ja kolmannessa erässä keskitytään pohtimaan kohtuuhintaista asumista.

Mikä on asuntosuunnittelun tila ja tulevaisuus?

Asuntosuunnittelu ja -rakentaminen herättää julkisuudessa kiivastakin keskustelua, ja siinä on ollut mukana myös vahva syyttelyn leima. Millaisena keskustelijat näkevät asuntosuunnittelun nyt ja tulevaisuudessa?

Sanna Meriläinen:

”Perinteisesti hyvä asuntosuunnittelu on ollut toiminnallisesti hyvää.  Mutta se, missä ei ole oltu niin hyviä, on sellainen tietynlainen empaattinen katse tai sellainen vastuuntunto. Se on varsinkin viime aikoina noussut esiin: huoli ympäristöstä, huoli kestävyydestä ja tavallaan ajatus siitä asukkaan päätösvallasta on ollut ovat sellaisia, mitkä eivät ole tarpeeksi näkynyt, mutta pitäisi enemmän näkyä asuntosuunnittelussa.”

Juuso Hietanen: 

”Ykkösenä pitäisi totta kai lähteä siitä asiakkaasta. Mitkä ovat asiakkaan tarpeet, mitä hän tarvitsee, mutta myös se, mitä hänellä on varaa maksaa tästä asunnosta. Sitä on aika harvoin kaupungin kanssa neuvoteltaessa otetaan huomioon: mihin asiakkailla on oikeasti mahdollisuus, mitä ne haluavat ja mitä on  mahdollisuus maksaa. Totta kai ESG-asia, ympäristö on tullut isona asiana. Siinä me ollaan joka tapauksessa Suomessa ihan maailman huippua.”

Sanna Meriläinen työskentelee Helsingin Asuntotuotanto ATT:n kehityspäällikkönä. Hän on myös opettanut asuntosuunnittelua sekä kirjoittaa parhaillaan Asuntosuunnittelun käsikirjaa yhdessä Anne Tervon kanssa. Kuva: Ilari Laine

Sanna Meriläinen:

”Ei me vielä kyllä tehdä tarpeeksi. Se (ESG) tulee muuttamaan rakentamisen käytäntöjä tavoilla, joita me ei osata vielä ennakoida. On myös käynyt ilmi, että meillä on ollut viime vuosina yksi pandemia, ja nyt on taas yksi sota. Tilanteet, joita me on kuviteltu tosiksi, että minkälaisia asuntoja asukkaat haluavat, niin sekin muuttuu ennen näkemättömän nopeasti. Me tarvitaan sellaista kirjoa asuntoja. Yksi tuote ei palvele kaikkia.

Juuso Hietanen: 

Mutta eikö nyt ole tällä hetkellä niin, että kaikilla on sama tuote, koska se on kaavoituksen ja rakentamismääräysten määrittelemä. Kustannukset tulee sieltä. Jotta me pystyttäisiin erottautumaan rakennusfirmoina tai developereina, on melkein mahdotonta, vaikka me haluttaisiin. Me tiedetään, että meillä on täällä tämmöinen asiakas, jolla on varaa tuon  verran ja se haluaa tämmöisiä asioita, mutta kun rakennusmääräykset ja kaavoitus antaa tällaista, niin siitä tulee tasapaksua kaikille ja hyvin kallista. Saako muuten kysyä, että kun sanoit, että me ei tehdä tarpeeksi kestäviä, niin mitä sä tarkoitat sillä?”

Sanna Meriläinen: 

Kun me mietitään, minkälainen se asunto on, niin meidän pitäisi ajatella, että palveleeko se oikeasti sataa vuotta. Jos me mietitään vain valmistumisen ja rakentamishetken kustannuksia tai myyntikustannuksia, jotka tavallaan ovat irrallaan niistä rakentamiskustannuksista, niin meiltä jää ehkä ajattelematta se, että mitä se asunnon kolmas tai neljäs käyttäjä 50 vuoden päästä, onnistuuko tämä asunto vielä palvelemaan sitä. Meillä ei ole enää varaa ajatella asumista kertakäyttöisesti.

Juuso Hietanen: 

”Mä olen eri mieltä tosta. Kyllä ainakin firmat, jotka tekee niitä asuntoja miettivät, miten tämä tulee jatkumaan. Firmat myös ajattelee myös muuntojoustavuutta. Siellä on palveluratkaisuja markkinoilla, joita joudutaan vielä hyvin perustelemaan kaupungeille, että saadaanko muuntojoustavuutta, voiko yhdestä yksiöstä, kaksioista tulla kolmio kun tulee eri tarpeita. Myös se kestävyyspointti, kyllä sitä ainakin rakennusfirmat miettii hyvin pitkälle ja vastuullisesti.”

Sanna Meriläinen:

”Tuohan on hyvä, jos esimerkiksi muuntojoustavuus on sellainen, mitä aidosti ajatellaan.  Jos tämä muutos on  käynnissä, niin sehän on hyvä asia. Mutta ehkä juuri tämä muutoksen hitaus on suomalaista asumista määrittelevä.”

Juuso Hietanen:

”Mutta mistä tää muutoksen hitaus johtuu sun mielestä?”

 Sanna Meriläinen:

”Sanoit, että kaavoitus ja muu määrittelee, että teillä ei ole valinnan varaa. Tämä on se tapa, jolla asumisesta usein puhutaan. Aina sanotaan, että ne on aina ne muut tässä rakentamisen sääntöleikissä, jotka estävät meitä tekemästä hyvää. Suunnittelijat sanovat ihan sitä samaa, rakentajat sanovat samaa ja kaavoittajat sanovat samaa. Se on turhauttava keskustelu, kun on itsekin ollut monilla puolilla pöytää, että mistä löytyy se vastuu kaikille osapuolille, että tavallaan tämä ei ole vain yhdestä tekijästä kiinni, vaan yhteisestä tekemisestä ja yhteisestä myös sääntöjen muuttamisesta. Eli mehän ne tehdään ne säännöt.”

Juuso Hietanen:

”Ihan täysin samaa meiltä. On joitakin kohteita, jossa on päästy tekemään yhteistyössä kaupungin kanssa. On tehty yhteinen projektitiimi ja on alusta lähtien, developeri tai rakennusliike ja kaupunki. Niistä on tullut hyvää, niistä on tullut edullista ja hyvää. Se on harmi, että se on niin harvinaista. Ehkä resursseja ei ole tarpeeksi, että voitaisiin tehdä tämmöisiä projektitiimejä. Esimerkkejä on eli kyllä se toimii.”

Juuso Hietanen siirtyi Lehdon toimitusjohtajan tehtävään vuosi sitten Bonava Suomen toimitusjohtajan tehtävästä. Sitä ennen hän on toiminut asuntotuotannon johtotehtävissä NCC:llä vuodesta 2004 alkaen Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri. Kuva: Ilari Laine

Minkälaisia asuntoja halutaan rakentaa?

Juuso Hietanen:

”Me halutaan, että ihmisellä on varaa ostaa sellainen asunto, missä hän saa perustoiminnot täytettyä ja pystyy vielä viettämään muutakin elämää. Valitettavasti se menee usein niin, että joudutaan usein tinkimään niistä neliöistä, että se kokonaisuus on heille saavutettavissa.  Ei se ole meille itseisarvo, että haluttaisiin sellaista tehdä. Mielellään tehdään isompaa. Me koko ajan väitellään firman sisälläkin, että miten me saataisiin tämä isommaksi, miten me saataisiin tehtyä heille mukavampia ja väljempiä asuntoja.”

Sanna Meriläinen

”Ollaan tutkittu sellaisia esimerkkejä, missä samoissa neliöissä ne ratkaisut voivat olla hyvin erilaisia yksiöissä ja se ei ole yksistään neliöistä kyse. Sitten kun mennään kipurajan yläpuolelle, se on kysymys suunnittelutaidosta ja on ymmärrettävä, että asunto liittyy siihen rakennukseen ja siinä on ne reunaehdot. Tavallaan se keskustelu putkiyksiöistä kertoo, miten vähän on ymmärrystä siitä, mistä se rakennus koostuu ja mitkä ne suunnittelijan reunaehdot on. Meillä on esimerkkejä siitä, että vääränlaisia asuntoja on rakennettu liian paljon johonkin kaupunginosaan, ja että ne myöhemmin aiheuttaa ongelmia. Tämä on ollut se kaupunkien huoli, miksi tästä on ruvettu mesoamaan, mutta voi olla, että se käänne on jo tapahtunut oikeasti ja rakennusalallakin toiminta on monipuolisempaa kuin yleisessä keskustelussa.”

Katso koko keskustelu täältä.

Keskustelussa lisäksi puhutaan muun muassa siitä kenelle asuntoja rakennetaan, mikä on sopiva koko asunnolle, miten suunnitellaan ja rakennetaan halvempia asuntoja?  Kenellä se vastuu on kohtuuhintaisuudesta?

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Katso Rakennuslehden uusi keskusteluohjelma: Mikä asuntorakentamisen tila on Suomessa?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat