Vanhat maamerkit ovat toki paikallaan, kuten Koneen pääkonttori sekä Nesteen pääkonttoriksi aikoinaan rakennettu Raaden hammas eli nykyinen Accountor Tower. Niiden ympärillä kuitenkin kuhisee.
Kevään aikana Keilaniemeen on esimerkiksi valmistunut Fiskars Groupin uusi pääkonttori, joka sijaitsee Keilaniemen metroaseman ja rakenteilla olevan Raide-Jokerin päätepysäkin välissä.
Juuri nyt Keilaniemessä ei asu ketään. Kehä I:n tunnelointi sekä Espoon kaupungin isot raidehankkeet Länsimetro ja Raide-Jokeri ovat kuitenkin muokkaamassa perinteistä työpaikkaseutua myös asuinalueeksi.
Projektinjohtaja Antti Mäkinen Espoon kaupungilta arvioi, että kymmenen vuoden päästä alueen asukasluku olisi noin 3 000.
Kun Raide-Jokeri aloittaa liikennöinnin puolentoista vuoden kuluttua, muutostahti Keilaniemessä vain tiivistyy. Alueesta tulee joukkoliikenteen solmukohta, jolloin se on muidenkin kuin Kehä I:tä ja Länsiväylää porhaltavien autoilijoiden suosiossa.
SRV:n suunnitelmissa tornitaloja
Lähes kaikilla isoilla rakennusliikkeillä ja kiinteistökehittäjillä on omat hankkeensa kapealla rantakaistaleella Kehä I:n ja Länsiväylän kainalossa.
Ensimmäisenä eteenpäin on liikahtamassa rakennusyhtiö SRV:n 32-kerroksinen pyöreä asuintorni Keilaniementien ja Kehä I:n tunnelin välissä. Rakennuslupahakemuksen asiakirjoja valmistellaan paraikaa.
SRV on varannut myös viereisen tontin 36-kerroksisen tornitalon rakentamista varten.
Yhtiön pääkaupunkiseudun asuntoliiketoiminnan johtaja Jorma Seppä on luottavainen tornitalojen suhteen. Sijainti on asumiselle mainio, Helsingin keskusta on näköetäisyydellä, ja Keilaniemeen pääsee helposti kaikilla liikennemuodoilla.
”Keilaniemessä korkea rakentaminen sopii erityisen hyvin maisemien vuoksi. Asunnoista avautuvat kauniit näkymät merelle ja suomalaiseen saaristoon.”
SRV on oppinut Kalasataman tornitalojen rakentamisen myötä, miten Suomessa harvinaisia korkeita rakennuksia kannattaa tehdä kotimaisen ympäristön olosuhteet huomioiden. Keilaniemen 32-kerroksiseen torniin on luvassa noin 370 asuntoa.
SRV:llä on myös suunnitteluvaraus Keilalahdentien ja Länsiväylän kainalossa toimistotaloa varten.
NCC ja Ilmarinen myös liikkeellä
Kehätien tunnelin viereen on kaavoitettu yhteensä neljä tornitalotonttia, joista pohjoisimman on varannut rakennusyhtiö NCC. Yhtiö aikoo rakentaa alueelle 30-kerroksisen hybridirakennuksen. Talon 13 alinta kerrosta olisivat toimistoja ja 17 ylintä asuntoja.
MYÖS eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen harkitsee asuntojen määrän lisäämistä rannan tuntumassa.
Ilmarinen omistaa Keilaranta 9:n kiinteistön, ja sillä on vuokraoikeus viereiseen, kaupungin omistamaan Keilaranta 11:een. Alkuperäisessä suunnitteluvarauksessa Keilarannan 76 000 kerrosneliöstä noin puolet oli määritetty toimitiloiksi ja puolet asunnoiksi.
”Keilaniemessä moni käyttötarkoitus hakee nyt omaa paikkaansa. Olemme kaupungin kanssa keskustelleet siitä, olisiko kuitenkin parempi sijoittaa merenrannalle enemmän asumista”, sanoo Ilmarisen kotimaisten kiinteistösijoitusten johtaja Tomi Aimonen.
Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on jatkanut Ilmarisen suunnitteluvarausta vuoden 2023 kesäkuun loppuun. Varausta muutettiin siten, että alue varataan pääosin asuinrakentamiselle.
Ilmarinen toinen kohde Raide-Jokerin päätepysäkin tuntumassa Valokeilanaukiolla on vuokrattu rakennusyhtiö YIT:lle.
Päätepysäkin molemmin puolin nousee korkeita tornitaloja, joiden väliin rakennetaan pihakansi kattamaan päätepysäkki. Kohteen kehittäjinä ovat Ilmarisen lisäksi kiinteistökehittäjä Regenero, joka on YIT:n ja HGR Property Partnersin yhteisyritys.
Regenero suunnittelee myös Raaden hampaan itäpuolelle rannan täyttömaalle kahta asuintornitaloa ja yhtä 160 metriin kohoavaa toimistotaloa. Toteutuessaan toimistotalosta tulisi Keilaniemen korkein.
Rakennustöitä riittää pitkälle tulevaisuuteen
Keilaniemi kiinnostaa myös hotellikiinteistöjen kehittäjiä. Kuusisaarentien pohjoispuolelle Otaniemen puolelle on tänä keväänä avautunut Sokos-ketjun Heymo 1 -hotelli.
Jätkäsaaren Clarion-hotellista tunnettu norjalainen hotellisijoittaja Arthur Buchardt on hahmotellut Raaden hampaan itäpuolelle täyttömaalle hotellia ja toimistorakennusta.
Keilaniemeen on suunnitteilla myös hyvinvointikeskus, johon on tulossa uima-altaita, kokoontumistiloja, kahvila ja ravintola. Hankkeen taustalla on Nordic Urban oy, joka omistaa myös Helsingissä sijaitsevan Allas Sea Poolin.
Espoo on jatkanut hyvinvointikeskuksen suunnitteluvarausta vuoden 2022 kesäkuun loppuun.
Jos eri tonteille suunnitellut runsaat parikymmentä hanketta toteutuvat, ne olisivat massiivinen lisäys Keilaniemen nykyiseen rakennuskantaan.
Mutta kuinka nopeasti eri hankkeet voivat materialisoitua nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa? Eri toimijoiden vastausten perusteella rakennuspäätöksiä harkitaan huolellisesti.
Projektinjohtaja Antti Mäkinen arvioi, että jo vuonna 2030 Keilaniemi on hyvin erinäköinen kuin nyt. Hän ei kuitenkaan lähde veikkaamaan, milloin Keilaniemi on valmis.
”Siihen ei ole mielekästä vastausta. Keilaniemi on selkeästi vetovoimainen, ja kyllä täällä rakennetaan vielä pitkään.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Espoon Keilaniemessä alkamassa historiallinen myllerrys – toimistokeskittymään massiivisia asuintalohankkeita”