Mikkelin korkeimman paikan julkisivu uusitaan

Naisvuoren vesitorni on kaupungin kuvatuin kohde.

Aluetta ympäröi Naisvuoren puistoalue, joka alkoi rakentua jo 1800-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1884 Naisvuoriyhdistys rakennutti kaupunkilaisille vuoren ylätasanteelle paviljongin, ja puistosta tuli suosittu kävelypaikka.

Paviljonki siirrettiin myöhemmin Lamposaareen, ja vuonna 1912 tilalle valmistui arkkitehti Selim Lindqvistin suunnittelema vesitorni. Lindqvist suunnitteli myös samana vuonna valmistuneen Mikkelin kaupungintalon.

Talvisodan syttyessä vuonna 1939 Naisvuoren tornista tehtiin tähystyspaikka, josta tarkkailtiin vihollisen pommilaivueita. Vesitornitoiminta loppui vuonna 1953, kun uusi vesitorni valmistui Kiiskinmäelle.

Vesitornin alapuolelle rakennettiin 1970-luvun alkupuolella aikakaudelle tyypillinen oleskelualue betonista. Vuonna 2005 ylätasannetta ja patsaan ympäristöä kunnostettiin uudelleen 1970-luvun hengessä.

Kantikas muoto palautetaan

Kunnostusprojekti on nyt tarkempi ja suurempi kuin vuosikausiin. Rapistunut julkisivu remontoidaan ja samalla uusitaan tornin valaistus. Ikkunat ja ulko-ovet vaihdetaan tai kunnostetaan ja vesikate sekä julkisivupellitys kunnostetaan. Arkkitehtonisia muutoksia ei tehdä. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot huomioidaan.

Tornin nykyinen pinnoite poistetaan ja pinnoitetaan uudestaan. Myös teräsvauriot korjataan. Tornin pilareiden pinta piikataan. Niiden alkuperäinen kantikas muoto palautetaan, sillä edellisellä kerralla vuonna 1987 ei onnistuttu pitämään rakenteiden alkuperäisestä muodosta kiinni, kun suojabetonointi uusittiin.

Korjauksessa tornin värit palautetaan lähemmäksi alkuperäistä ilmettä. Vihreä väritys laskeutuu ylhäältä hieman alemmaksi kuin aiemmin. Tornin värihistoriasta on paljastunut mielenkiintoisia puolia, sillä aikoinaan torni on ollut selvästi värikkäämpi. Valkoisen maalin alta on löytynyt sinistä ja okraa. Hankkeen arvo on noin miljoona euroa.

Naisvuoren korkeuksista on kauniit näkymät niin Saimaalle kuin kolmen sodan pääkaupunkina tunnetun Mikkelin keskustaan.

Kaupungissa on useita päämajan aikaisia rakennuksia, joissa voi edelleen aistia sotavuosien tunnelmia.

Mikkeli oli ensimmäisen kerran päämajan sijoituspaikkana keväällä 1918, jolloin valkoiset pitivät päämajaa rautatieaseman lähellä hotelli Seurahuoneessa.

Tunnetummaksi Mikkeli on tullut kuitenkin talvi- ja jatkosotien ajan päämajakaupunkina. Kaupungin hyvä sijainti, viestiyhteydet ja mahdollisuus louhia tarvittavat suojat keskellä kaupunkia sijaitsevaan Naisvuoreen vaikuttivat sen valintaan sijoituspaikaksi. Päämajan keskuspiste sijaitsi Mikkelin Keskuskansakoululla.

Naisvuori on kiillegneissimäki, jonka lakialue kohoaa noin 44 metriä Saimaan pinnan yläpuolelle. Alue vapautui mannerjäätikön alta 11400–11300 vuotta sitten.