Kokeile kuukausi maksutta

Asiantuntija: ”Merkittävästi kasvanut joukko pääkaupunkiseudun asukkaista koki tarvetta lähteä alueelta”

Pandemia-ajan muuttoliikkeen ylivoimaisesti suurin häviäjä oli pääkaupunkiseutu.

Erityisesti lapsiperheitä on muuttanut pois Helsingistä. Kuva Korkeavuorenkadulta.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Rasmus Aro kirjoittaa blogissaan pitävänsä Suomen vuosina 2020-2021 tapahtuneen sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksia suurten kaupunkien näkökulmasta hyvin huolestuttavina.

”Pääkaupunkiseudun muutos on huomattava: nettomuuton vuosittainen tase heikkeni lähes 10 000 henkilöllä pandemian aikana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pääkaupunkiseutu olisi kärsinyt 10 000 henkilöä muuttotappioita, vaan 7 000 henkilön keskimääräiset muuttovoitot kääntyivät 3 000 henkilön tappioiksi. Pääkaupunkiseudun nettomuuton tase heikkeni kaikissa ikäryhmissä, mutta muutos oli erityisen suuri 25–44 -vuotiaiden ikäryhmässä. Lisäksi lasten ryhmässä nettomuuton tase heikkeni voimakkaasti: kyseisessä ikäryhmässä muutot linkittyvät etenkin 25-44 -vuotiaiden muuttoihin, ja niitä voidaan tulkita lapsiperheiden muuttoina”, Aro kirjoittaa.

Lapsiperheet muuttivat sankoin joukoin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.

”Periaatteessa voisi väittää, että lisääntynyt lähtömuutto 25-44 -vuotiaiden ryhmässä on negatiivisempi merkki kuin vähentynyt tulomuutto, sillä tämä kertoo menettävän alueen pitovoiman heikkenemisestä: alueella jo asuva väestö kokee syystä tai toisesta kasvavaa tarvetta poistua alueelta”, toteaa Aro.

Aro kirjoittaa ”paosta”. Lähtijät olivat suurelta osin työllisiä ja koulutettuja.

”Pako pääkaupunkiseudulta on ollut historiallisen suurta pandemia-aikana: asukaslukuun suhteutettuna 25-44 -vuotiaita lähtijöitä oli enemmän kuin kertaakaan vuosien 1990-2019 aikana. Kyse ei siis ole pienestä muutoksesta vaan lähihistorian merkittävimmästä muutoksesta, johon edes Nurmijärvi-ilmiön villeimmät vuodet eivät yllä.”

Vuosien 2020-2021 aikana muutettiin tavallista enemmän etenkin suurten kaupunkien kehyskuntiin. Muuttoja kehyskuntiin tehtiin tavallista enemmän läheisistä suurista kaupungeista. Muuttoliike kehyskuntiin kiihtyi etenkin Helsingin seudulla, mutta myös Turun ja Tampereen seuduilla seutuistuminen voimistui merkittävästi. Turun ja Tampereen nettomuuton tase ei heikentynyt merkittävästi, sillä suurten kaupunkien muuttotappiot pääkaupunkiseudulle ovat vähentyneet.

Pandemia-aikana 25-44 -vuotiaat muuttivat aiempaa enemmän myös maaseutukuntiin ja seutukaupunkeihin.

”Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin erittäin suuria. Pieni osa seutukaupungeista ja maaseutukunnista ovat suuria pandemia-ajan voittajia. Osassa kuntia muutokset ovat pieniä, kun taas osassa mikään ei ole muuttunut pandemia-aikana. Ei siis voida puhua yleisestä ”maallemuuttobuumista”, vaan ennemmin ”muuttobuumista” yksittäisiin maaseutukuntiin”, Aro kirjoittaa.

Pandemia-ajan muuttoliikkeen ylivoimaisesti suurin häviäjä oli pääkaupunkiseutu. Aron mukaan kaikki muut alueet ovat joko pandemia-ajan voittajia tai sinnittelijöitä – yksittäisiä poikkeuksia tietenkin löytyy. Suurimpina voittajina voi pitää suurten kaupunkien kehyskuntia, mutta myös osaa maaseutukunnista ja seutukaupungeista. Esimerkiksi Tampereen seudun asema on vahvistunut.

Pääkaupunkiseudun näkökulmasta muutokset ovat dramaattisia. Voimakkaasti kasvanut lähtömuutto on huono merkki.

Aron mukaan merkittävästi kasvanut joukko pääkaupunkiseudun asukkaista koki tarvetta lähteä alueelta, tai pandemia-ajan muutokset mahdollistivat pidempään kyteneen lähtöhalun toteutuksen.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Asiantuntija: ”Merkittävästi kasvanut joukko pääkaupunkiseudun asukkaista koki tarvetta lähteä alueelta””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat