Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta päivitettiin tänä keväänä. Määräyksen uusi numero on S/6/2022 (vanha oli S/3/2019). Korjattu määräys sisältää useita muutoksia, joihin työnantajien ja muiden luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta vastaavien on syytä perehtyä.
Määräyksen tulkinnassa apuna voi käyttää Sammiota, joka on säteilylainsäädännön säädös- ja ohjeistopalvelu. Vaatimuksia voi hakea lainsäädännön eri tasoilta ja STUKin määräyksistä. Vaatimusten yhteydessä on niiden perustelut ja ohjeita. Hakutuloksia voi rajata säteilytoiminnan, aihealueen ja sanahaun avulla. Usein haetut -kohdasta löytyy muun muassa valmis haku Radon työpaikalla -asioista.
Kalliin sähkön aikana ja erityisesti ensi lämmityskaudella on odotettavissa monenlaisia sähkönsäästökampanjoita ja -ohjeita. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana miten ja missä sähköä säästää.
Sisäilman puhtauden kannalta on järkevämpää pienentää sisäilman lämpötilaa kuin vähentää ilman vaihtuvuutta asunnossa tai työpaikalla. Ohessa esimerkkejä säästötoimista, jotka voivat aiheuttaa sisäilman radonpitoisuuden (ja myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksien) kasvua:
1. Raitisilmaventtiilit suljetaan. Tällöin rakennukseen ei virtaa riittävästi korvausilmaa ja sinne muodostuu alipainetta ulkoilmaan nähden. Alipaine ”imee” radonia maaperästä perustuksissa olevien rakojen kautta. Lisäksi sisäilman vaihtuvuus vähenee, mikä lisää radonin kertymistä sisäilmaan.
2. Rakennukseen asennetun radonimurin sulkeminen tai sen tehoa vähennetään. Radonimurin teho on säädetty sopivaksi silloin kun se on asennettu. On suuri riski, että sisäilman radonpitoisuus lisääntyy huomattavasti, jos imuri sammutetaan tai sen tehoa alennetaan.
3. Ajastetun ilmanvaihdon käynnistymisen myöhentäminen. Työpaikoilla on usein ajastettu ilmanvaihto, joka säätyy pienelle teholle tai kokonaan pois silloin kun ei työskennellä. Tuolloin radonpitoisuus sisäilmassa tyypillisesti kasvaa. Oikein toimiessaan ilmanvaihdon tulee kytkeytyä päälle hyvissä ajoin ennen työajan alkamista, jotta töiden alkaessa työpaikalla on jo puhdasta ja raitista ilmaa.
Säteilyturvakeskus suosittelee kaikkia koteja ja työpaikkoja mittaamaan radonpitoisuudet uudelleen, mikäli energian säästämisen vuoksi on tehty muutoksia rakennuksen ilmanvaihtoon ja aiempi radonpitoisuuden mittaustulos oli suurempi kuin 100 Bq/m³. Pelkästään lämpötilan laskeminen ei vaikuta radonpitoisuuteen. Tällöin uusintamittausta ei tarvitse tehdä.
Selvitä työpaikkasi radon-tilanne
Suomalaisten keskimääräisestä säteilyannoksesta suurin osa aiheutuu sisäilman radonista. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää keuhkosyövän riskiä, joten on tärkeää selvittää radonpitoisuus kodeissa ja työtiloissa, joissa vietetään paljon aikaa.
Radonmittauskausi kestää yhdeksän kuukautta ja ajoittuu aikavälille 1.9. – 31.5. Nyt onkin hyvä hetki suunnitella tulevan mittauskauden radonmittaukset. Ei tarvitse siis odottaa, että maa on jäätynyt, jotta mittaukset voi aloittaa.
Mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta. Hyväksytyt radonmittalaitteet ja -menetelmät löytyvät täältä. STUKin Radonin mittaaminen -sivuille on koottu tietoa mittauksista.
Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä, muun muassa siitä, että työtilan radonpitoisuus ei ole liian suuri. Selvitä tällä kyselytyökalulla onko työpaikallasi radonmittausvelvoite.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Sähkönsäästötoimet voivat huonontaa sisäilman laatua”