Kokeile kuukausi maksutta

Asiantuntijakirjoitus: Hiilineutraali rakennus – mikä, mitä ja miten?

Kaikki haluavat olla hiilineutraaleja. Tarjolla on hiilineutraaleja postipaketteja, vaatteita, ruokia ja kauppoja. Miksi ei sitten hiilineutraaleja rakennuksia?

Helsingin Honkasuolle on pyritty rakentamaan mahdollisimman ympäristöystävällinen rivitalo. Esimerkiksi runko on hirttä, ja lämmityksessä hyödynnetään uusiutuvaa energiaa. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Figbc Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että vaikka alalla moni haluaa tavoitella jopa hiilineutraalia rakentamista, ei yhteistä määritelmää tavoitteelle ollut. Toimikunta halusi siksi yhdessä selkeyttää, mitä hiilineutraalilla rakennuksella tarkoitetaan.

Hiilineutraali rakennus tarkoittaa, että rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastopäästöt eivät ylitä hankkeen tuottamia ilmastohyötyjä. Erikseen voidaan tavoitella hiilineutraaleja työmaita tai käyttää hiilineutraalia energiaa, mutta ne ovat vain osakomponentteja hiilineutraalia rakennusta tavoiteltaessa. Hiilineutraaliusväitteitä tehtäessä onkin erittäin tärkeää kertoa yksiselitteisesti, mistä osasta rakennuksen päästöjä oikeasti puhutaan.

Syvemmällä yksityiskohdissa joudutaan myös pohtimaan, miten elinkaaren hiilijalanjälki arvioidaan ja mitkä ilmastohyödyt oikeasti vähentävät päästöjä – eivätkä ole pelkkää toiveajattelua.

Figbc:n Rakentaminen-toimikunnan julkaiseman Hiilineutraali rakennus -ohjeen kehitystyöhön osallistui yli 100 alan asiantuntijaa. Ohjetta pilotoitiin yhteensä seitsemässä rakennushankkeessa.

Ohjeen mukaisesti ilmastopäästöt eli hiilijalanjälki arvioidaan ensisijaisesti EN 15978 -standardin ja ympäristöministeriön ilmastoselvityksen voimassa olevan laskentaohjeen mukaisesti. Hiilineutraaliutta tavoiteltaessa voidaan EN-standardien puitteissa kuitenkin tehdä myös tarkempaa laskentaa kuin mitä rakennusluvan tarpeisiin tehty ilmastoselvitys mahdollistaa. Ohjeemme kannustaa arvioimaan tarkemmin muun muassa energiankäytön, kuljetusten ja työmaan päästöjä.

Päästöjen lisäksi puhutaan paljon rakennusten ilmastohyödyistä. Ohjeemme mukaisesti kriteerien ilmastohyötyjen arviointiin tulisi olla samat kuin hyvän tavan mukaisissa päästökompensaatioissa. Niillä siis tulisi olla todennettavissa oleva, pysyvä ilmastovaikutus, jonka hyödyt lasketaan vain yhden hankkeen päästövähennyksiksi.

Tällaisia potentiaalisia ilmastohyötyjä voivat olla yli oman tarpeen tuotettu uusiutuva energia, pysyvä hiilidioksidin talteenotto rakennuksesta tai varastointi rakennusmateriaaleihin ja tontilla lisättävät puut. Vaihtoehtoisesti voidaan myös käyttää ulkoisia kompensaatioyksiköitä, kun niiden laatu on huolellisesti varmistettu.

Ensimmäinen askel kohti hiilineutraaliutta on aina rakennuksen omien elinkaaren aikaisten rakennustuotteisiin ja energiankulutukseen liittyvien päästöjen huomattava pienentäminen. Markkinoilla tarjolla olevat keinot päästövähennysten toteuttamiseksi ovat kuitenkin toistaiseksi rajalliset, eivätkä mahdollisuudet ole samanlaiset kaikilla tonteilla.

Myös keinoja toteuttaa hankkeille merkittävä määrä luotettavia ilmastohyötyjä on suhteellisen vähän. Parhaassakin tapauksessa hiilineutraaliuden saavuttaminen tarkoittaa usein ulkoisten kompensaatioiden käyttämistä päästöjen tasaamiseksi pitkällä aikavälillä.

Hiilineutraalin rakennuksen ohjeessa tavoitetta ei ole siis asetettu helposti saavutettavaksi. Ei olisi mielekästäkään luoda ohjetta, joka antaisi todellista positiivisemman kuvan rakennusalan ilmastovaikutuksista – tai sen potentiaalista, mikäli oikeat keinot keksitään. Hiilineutraalia rakennusta tavoitellessa tarvitaan siis merkittävästi innovaatioita, jotka mahdollistavat merkittävät päästövähennykset ja tuottavat varmennettavia ilmastohyötyjä.

Kunnianhimoisten päästövähennysten ja hiilineutraaliuden tavoittelu ovat joka tapauksessa tärkeitä askelia oikeaan suuntaan, sillä ilman kysyntää ei synny tarjontaa.

Tytti Bruce-Hyrkäs

Lauri Tähtinen

Kirjoittajista Bruce-Hyrkäs on Granlundin liiketoiminnan kehitysjohtaja (vastuullisuus) ja Tähtinen Green Building Council Finlandin kehityspäällikkö

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Asiantuntijakirjoitus: Hiilineutraali rakennus – mikä, mitä ja miten?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat