Rava3Pro -hanke on lähtenyt liikkeelle tarpeesta vakioida tietomallintamisen tietosisältöä ja tehdä siitä koneluettavaa. Kehityshankkeen tavoitteena on hyödyntää rakennusvalvonnassa vakioituja tietomalleja ja automaattisia prosesseja.
Valtiovarainministeriön rahoittamassa hankkeessa on mukana 23 kuntaa ja siinä tehdään yhteistyötä myös kaikkien merkittävien sidosryhmien kanssa kuten Ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen, Kuntaliiton ja Kansallisarkiston. Hankkeella on myös kansainvälistä yhteistyötä EU-tutkimushankkeiden ja OpenBIM-kehityksen verkostojen kanssa.
”Suomessa rakentamisalalla on tahtotilana ollut jo pidempään, että saisimme IFC-tietomallien tietosisältöjä vakioitua ja hyödynnettyä niitä paremmin eri vaiheissa rakentamishankkeissa. Vakioidun tietosisällön ja käyttötapauksien pohjalle halutaan rakentaa automatiikkaa esimerkiksi tietomallien yhtenäiseen tarkastamiseen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anna-Riitta Kallinen.
”Muutoksen kohti vakioituja tietosisältöjä ja koneluettavuutta on lähdettävä viranomaisasiasta eli rakennusluvasta, koska se on rakentamisen prosessissa ensimmäisenä. Tämä on linjassa myös uudistuvan rakentamislain kanssa.”
Vakioitu tietosisältö avaa polun koneluentaan
Edellisessä Ympäristöministeriön kautta tehdyssä Rava2-hankkeessa lähdettiin ensimmäistä kertaa tutkimaan, mikä olisi se vähimmäisin vakioitu tietosisältö, mikä automaatioon tarvittaisiin. Siinä määriteltiin RH-lomaketasoinen (Rakennushankeilmoitus) tietosisältö, jotta jatkossa voitaisiin RH-lomaketieto lukea IFC-malleista (Rakennuksen tietomalli = Industry Foundation Classes). Tämä on valtion ja yhteiskunnan kannalta tärkeää tietosisältöä saada koneluettavassa muodossa.
”YM:n Rava2-hankkeessa havaittiin laajoja päivitystarpeita YTV2012 osaan 14 (Yleiset tietomallivaatimukset) tietomallintaminen rakennusvalvonnassa. Ympäristöministeriö hankkeisti tämän päivityksen ja samalla käynnisti YTV-kokonaisuuden uudistamisen tämän osan myötä.”
”Samalla luotiin koko rakenne YTV-uudistukselle, jotta se noudattaisi rakenteeltaan valittujen kansainvälisten standardien lähtökohtaa. Uudistettu YTV osa 14 julkaistaan lähiaikoina, sitä viimeistellään IFC-tiedostojen arkistokelpoisuuden osalta vielä”, Kallinen toteaa.
”Rava3Prossa syntyvät kansalliset tietomallien vakioitu tietosisältö, käyttötapauskuvaukset ja koneluettavat tarkastussäännöstöt julkaistaan aikanaan uuden YTV osan 14 yhteydessä. Julkaisemme myös niin sanottuun loogiseen tietomalliin liittyviä hanketuloksia kansalliselle yhteentoimivuusalustalle”, Kallinen sanoo.
”Teemme parasta aikaa valmiiksi ark-, lvi-, rak-tietosisältömäärityksiä, että saamme RAVA-käyttötapaukset tutkittua, tarkastettua ja läpivietyä. Sen lisäksi teemme ns.loogisia tietomalleja, sillä yhdessä sopien ympäristöministeriön kanssa hankkeemme vastuulle siirtyi myös tilojen, pinta-alojen ja vyöhykkeiden käsitemäärittelyt sekä YTV2020 talotekniikan koekäyttöaineiston nimistöt.”
Tietosisältömäärittely kertoo, mitä tietoa missäkin IFC:n standardipaikassa pitäisi IFC-mallissa olla, jotta käyttötapaukset voidaan viedä läpi. Kaikilla asioilla on oltava samat käsitteet, koska koneluettavuus vaatii yhdenmukaisen käsitteen hakeakseen tietoa. Tällä hetkellä tilaryhmille ei ole määrittelyä, jota koneluenta vaatii. Tämän vuoksi RAVA3Pro tuottaa tämän tilojen, pinta-alojen ja vyöhykkeiden käsitemäärittelyn.
”Silloin me voimme valjastaa tarkastusohjelman tutkimaan tietomallista näistä tilaryhmistä määriteltyjä asioita, vaikka paloturvallisuuteen liittyen. Tarkastusohjelma tutkii myös tilat ja niiden pinta-alat yhdenmukaisesti sille rakennetun säännöstön pohjalta. Tämä muutos manuaalisesta tietomallien tarkastamisesta automaattiseen tuo muutosta tarkastussäännöstöjen rakentamiseen kun kaikki pitää rakentaa niin ettei ihminen välissä tulkitse miten tarkastaminen tehdään. Tarvitaan myös tarkempia arvovälivaihtelujen määrittelyjä.”
Tietomallien vakioiminen ja käyttötapaukset
Tämän vuoksi hankkeessa aloitettiin IFC-tietomallien tietosisältöjen vakioiminen ja rakennusvalvonnan käyttötapauksien tunnistaminen, jotta voitaisiin edetä kohti valittujen rakennuslupatarkastusten automatisointia lupakäsittelyn nopeuttamiseksi. Tietomallinnuksen avulla voidaankin hyvin hoitaa perusasiat, kuten vaikka RH-lomaketiedot ja esteettömyyden tarkastaminen.
Ensimmäisen vaiheen tietosisältömäärittelynä on julkaistu KIRAHubin sivustolla LVI-tietosisältöjen ja LVI-RAVA-käyttötapauksien aineisto. Se on julkisella lausuntokierroksella, jonka lausuntoaika päättyy 10. päivä helmikuuta. Lvi-osuuden asiantuntijakäsikirjoittajana toimii Markus Järvenpää Granlund Oy:stä.
ARK-tietosisältöjen ja ARK-RAVA-käyttötapauksien osuus on myös tulossa lähiviikkoina lausuntokierrokselle. ARK-osuudessa asiantuntijakäsikirjoittajana toimii Tomi Henttinen, Gravicon Oy:stä.
Hankkeessa kehitetään samaan aikaan yleisimpiin Trimblen ja Cloudpermitin asiointipalveluohjelmistoihin yhteistyössä ohjelmistotoimittajien kanssa kyvykkyys IFC-tietomallien tietojen lukemiseen ja tarkastamiseen, sekä tiedon tuomiseen osaksi rakennusvalvontaprosessia. Nyt näissä asiointipalveluohjelmistoissa on parasta aikaa hankkeelle kehitys tuotantoympäristöön RH-lomaketiedon lukemisesta IFC-tietomallista.
Automatisointi säästää henkilöresursseja ja yhdenmukaistaa tulkintoja
”Pääsuunnittelija tai rakennushankkeeseen ryhtyvä tallentaa lupahakemukseen ohessa IFC-tietomallin, josta tarkastetaan ja luetaan tietoa suoraan lupaprosessiin. Tavoitteena on saada rakennusvalvonnan asiointipalveluohjelmistoihin automatiikka, joka tarkastaa lupahakemuksen mukana ladatuista IFC-tiedostoista käyttötapaukset, kuten esteettömyys ja paloturvallisuus.”, Kallinen kertoo.
Tällöin arvokas henkilöresurssi, eli rakennusvalvonnan asiantuntija, voi keskittyä haastavampiin tarkastettaviin asioihin, mihin tarvitaan ihmissilmän tulkintaa. Kohteen tarkastuksen tulos on kaikkien osapuolien nähtävissä ja myös rakennushankkeeseen ryhtyvä näkee, miten kohteen suunnitelma suoriutuu. Vakioidut tietosisällöt helpottavat suunnittelun tilaamista ja kaikkien osapuolien työtä, kun käytössä on kansalliset pelisäännöt mallintamisesta, miten tietoa hyödynnetään rakennusvalvonnassa sekä myöhemmin RYTJ-tietovarannossa.
”Hankkeen alussa olemme kuntien kanssa määritelleet, mitkä rakennuslupaprosessin vaiheet voidaan suorittaa automaattisesti tai osittain automaattisesti ilman ihmisen tulkinta- tai harkintatyötä. Vakioimme tarvittavaa tietosisältöä ark-, lvi- ja rak-malleista sekä kuvaamme rakennusvalvonnan tiedonvaihdon käyttötapaukset”, Kallinen kertoo.
Tietomallien automaattinen tarkastaminen rakennusvalvonnan tunnistettujen käyttötapauksien osalta tehostaa rakennusvalvontaa. Suunnittelijat ja rakennusliikkeet mallintavat joka tapauksessa, on vain määriteltävä yhteiset kansalliset tietosisällöt IFC-malleille ja tunnistettava konelukemiseen sopivat käyttötapaukset.
”Kehitämme tietomallien tehokasta hyödyntämistä myös rakennuslupamittauksissa sekä kaupunkimalliaineistojen ylläpidon automatisoinnissa. Omalta osaltaan nämä kehityshankkeet, erityisesti nykyisten kansallisten tietomallivaatimusten uudistaminen, tukevat myös uuden rakentamislain tavoitteita koneluettavasta tietosisällöstä.”
Kuntaliitto toimi keskeisen digihankkeen käynnistäjänä
Rava3Pro-projekti on lähtenyt liikkeelle Kuntaliiton aloitteesta, joka keräsi erilaisista kunnista koostuvan laajan hankeringin ja valmisteli rahoitushakemuksen. Sittemmin Helsingin kaupunki ryhtyi hankkeen veturiksi.
Tietomallien automaattinen tarkastaminen rakennusvalvonnan tehostaisi ja nopeuttaisi sekä yhdenmukaistaisi rakennusvalvonnan työtä. Suunnittelijat ja rakennusliikkeet mallintavat joka tapauksessa, joten sen vuoksi olisi vain määriteltävä yhteiset kansalliset tietosisällöt IFC-malleille ja tunnistettava konelukemiseen sopivat käyttötapaukset. Tätä työtä tehdään parhaillaan Rava3Pro-hankkeessa.
Helsingin kaupungin johtaman ja valtionvarainministeriön rahoittaman kehityshankkeen kokouksissa Kuntaliittoa edustaa erityisasiantuntija Paula Mäenpää Yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä. Hän seuraa hankkeen etenemistä, ja pyrkii yhdessä muiden asianosaisten kanssa viedä hanketta eteenpäin.
”Hanke on mielestäni onnistunutkin oikein hyvin ja suurin syy tähän on ehdottomasti se, että olemme saaneet hankkeelle hyvän projektipäällikön, Anna-Riitta Kallisen. Hän on hienosti vienyt hanketta eteenpäin”, Mäenpää korostaa.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on, että rakennuslupapäätöksessä voitaisiin hyödyntää IFC-mallia ja muutenkin kuin vaan 3D-kaupunkikuvaan. Tämä puolestaan vaatii, että nykyisiin ohjelmistoihin pystytään rakentamaan suunnitelmien tarkastusohjelmia.
”Erityisesti suuret hankkeet ovat hyvinkin haastavia, ja silloin IFC-mallit ovat hyviä työkaluja tehdä lupakäsittelyä. IFC-malleista nähdään monia asioita paremmin kuin 2D-kuvissa, ja erityisesti niissä saadaan automatisoinnista suurin hyöty”, Mäenpää kertoo.
Mäenpää korostaa, että hankkeessa on nimenomaan ideana yhtenä kehityksen kohteena on tuottaa IFC-mallien automaattinen tarkastusohjelma luoda tarkastusohjelmia, joilla toteuttaa rakennusvalvonnan piiriin kuuluvia tarkastuksia. Työkaluja vaaditaan, jotta rakennusvalvonnan työtä voidaan automatisoida. Tavoitteena on, että kuntien järjestelmät ottavat vastaan IFC-malleja.
”On hyvä muistaa, että vireillä olevassa rakentamislaissakin tulee vaatimuksiakin IFC-malleille. Tämä hanke on aloitettu jo ennemmin, ja siinä on jo ennakkoon mietitty mallien hyödyntämistä, koska niitä joka tapauksessa toteutetaan jo useissa kohteissa.”
Hanke tukee ohjelmistoriippumattomuutta
Mäenpää muistuttaa, että kunnilla on vapaus valita, mikä on heille toimivin järjestelmä. Hankkeen ideana onkin, että kuntien yhteisiä prosesseja kehitetään myös eri ohjelmistotoimittajan kanssa. Kehitystyö ei ole ohjelmistoriippuvaista, vaan nimenomaan siinä voidaan hyödyntää sitä arvokasta työtä, mitä siellä jo tehdään.
”Ohjelmistotoimittajat tekevät usein myös itse kehitystoimia, mutta nyt olemme saaneet kunnat mukaan kehityshankkeeseen, eli kunnat toimivat nyt itse kehittäjinä. Kunnissa on paljon osaamista ja tietämystä siitä, miten näitä ohjelmistoja pitäisi kehittää, ja sitä työtä teemme työryhmissä.”
”Kunnissa on toisaalta erilaisia järjestelmiä ja ohjelmistoja ja hankkeessa onkin tärkeää, että sitä viedään kokonaisuutena eteenpäin. Silloin täytyy ottaa huomioon, että saamme kehitettyä kaikkia kuntia palvelevia lopputuotteita”, Mäenpää painottaa.
Yhteinen toimivuus nimenomaan onkin yksi hankkeen keskeinen tavoite. Kun kunnilla on erilaiset luvanhakuohjelmat ja taustajärjestelmät ja nekin voivat olla erilaisia, niin hankkeen tavoite on, löytää okaiseen järjestelmään ratkaisu. Eli kuntien yhdenvertaisuus korostuu.
”Kuntaliitossa nähdään hirveän hienona asiana, että kun kunnat yhdistävät omia voimavarojaan, niin saamme kehitettyä tärkeitä asioita ja samalla syntyy kaikkia kuntia hyödyttäviä tuloksia, vaikka kaikki kunnat eivät olekaan mukana kehitystyössä”, Mäenpää korostaa.
”Ohjelmistoja kehitetään siis siihen suuntaan, että hyödyt tulee kaikille.”
Lupakäsittelyn sujuvoittaminen ja yhdenmukaistaminen
Vielä on avoinna, missä vaiheessa malli tulisi tarkastukseen, eli tarkastetaanko se ennen siirtämistä sinne kunnan järjestelmään. Tällöin kunnassa nähdään, että tietyt asiat on jo tarkastettu.
”Tämä palvelisi myös luvanhakijaa, esimerkiksi arkkitehtia. Hän voisi periaatteessa tarkastaa jo etukäteen mallin oikeellisuutta”, Mäenpää kertoo.
”Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että tämä on iso ja vaativa projekti. Tässä tehdään askel askeleelta asioita, mutta esimerkiksi kuntien rakennusvalvontojen käytäntöjen ja tulkintojen yhtenäistäminen on hankkeessa sisäänrakennettu tavoite.”
Esimerkkinä Mäenpää mainitsee kerrosalan laskennan. Sekin on sellainen asia, missä eri henkilöilläkin voi olla erilaisia näkemyksiä sen laskemisesta.
”Tämänkaltaisia tavoitteitahan tässä tietysti on, eli löytyy mahdollisuuksia, että ohjelmisto tarkistaa tiettyjä rutiiniasioita. Silloin rakennusvalvonnalta poistuu rutiinityötä, ja sehän on tässä tavoitteenakin, eli löytää automatisoitavia asioita.”
Mäenpää huomauttaa, että automatisointi ei poista rakennusvalvonnan työtä kaikilta osin. Esimerkiksi ympäristöön sopivuutta ei voi koneelle opettaa, eikä muitakaan kauneuteen tai visuaalisuuteen liittyviä määritelmä.
Konkreettisia vaikutuksia ja tuloksia
Rava3Pro-hanke ei ole pelkkä pilotti- tai tutkimushanke, vaan sillä tavoitellaan aitoja tuloksia. Kun kunnat ovat itse mukana hankkeessa, niin silloin syntyy myös konkretiaa.
”Kuntaliitossa on meneillään muitakin vastaavia hankkeita, joissa olemme hakeneet rahoitusta digitalisaation kehittämiseen. Tässä nimenomaan on rakennusvalvonnan rutiinien automatisointi yksi keskeinen osa hanketta”, Mäenpää toteaa.
”Ja tämä on ehdottomasti merkittävin hanke, mitä Kuntaliitossa on digitalisaation puitteissa meneillään. Tämä on myös rakennusvalvonnan kannalta erittäin merkittävä hanke ja se on huomattu myös kansainvälisesti.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennusvalvonnan työtä halutaan automatisoida mallintamisen ja digitalisaation avulla”