Tanskalainen ympäristökonsultti Ejlskov aikoo laajentaa toimintaansa Suomessa. Toimitusjohtaja Palle Ejlskov kertoo yhtiön etsivän parhaillaan suomalaisia yhteistyökumppaneita.
”Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on avata tänne oma toimisto. Tanskassa toimimme sekä konsulttina että urakoitsijana, mutta Suomessa markkinoimme kokonaisratkaisua”, Ejlskov sanoo.
Yritys toteuttaa hankkeita ympäri Eurooppaa, ja lisäksi sillä on toimisto Kiinassa. Olennainen kysymys onkin, miksi yhtiö haluaa toimiston Suomeen eikä esimerkiksi Ruotsiin.
”Ruotsin ja Tanskan välinen ero on suurempi kuin Suomen ja Tanskan. Meitä yhdistää samanlainen ajattelutapa, ja konsulttien kanssa on helppo löytää yhteinen sävel, vaikka suomalaisia ei olekaan helppo saada ottamaan uutta tekniikkaa käyttöön.”
Kymmenen vuotta Suomessa
Vuonna 1999 perustettu Ejlskov on erikoistunut maaperän biologiseen puhdistamiseen, jota se on tehnyt vuodesta 2013 lähtien. Toimitusjohtaja uskoo biologisen puhdistamisen syrjäyttävän massanvaihdon käytetyimpänä maaperänpuhdistustapana seuraavan kymmenen vuoden aikana.
”Se, että kaivetaan pilaantunut maa pois, ajetaan se muualle ja ajetaan uutta tilalle, ei ole kestävää.”
Ejlskov on toiminut Suomessa jo kymmenen vuotta. Sen ensimmäinen projekti oli entisen öljysatama- alueen maaperän puhdistus Helsingin Laajasalossa. Nykyisin alueelle rakennetaan Kruunuvuorenrannan asuinaluetta.
Sittemmin yhtiö on toteuttanut maaperän puhdistushankkeita St1:n ja Teboilin polttoaineen jakeluasemilla Lahdessa, Kouvolassa, Luumäellä ja pääkaupunkiseudulla.
Suurin urakka puolestaan on ollut varikkoalueen maaperän puhdistaminen Säkylän varuskunta-alueella. Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon pesulasta oli päässyt vuosikymmeniä sitten kloorattuja liuotinaineita maaperään ja pohjaveteen. Maaperässä oli tetrakloorieteeniä yli 17 tonnia.
”Se oli valtava puhdistusoperaatio, mutta valitettavasti en voi kertoa sen yksityiskohtia.”
Yksinkertainen reaktio
Biologinen puhdistaminen toimii tapauksissa, joissa maaperän saastumisen ovat aiheuttaneet kloridit, torjunta-aineet tai hiilivedyt. Pfas-yhdisteitä sillä ei saa pois maaperästä.
”Reaktio on itse asiassa hyvin yksinkertainen, ja sitä tapahtuu maaperässä koko ajan luonnostaan. Jos öljyä ei esiintyisi niin syvällä, sitä ei olisi ollenkaan, koska tämä reaktio olisi syönyt sen”, Palle Ejlskov sanoo.
Prosessi alkaa maaperätutkimuksilla. Kerättyjen näytteiden pohjalta luodaan kolmiulotteinen malli, jonka pohjalta kunnostus suunnitellaan.
Pilaantuneelle alueelle injektoidaan aktiivihiiltä ja hajottajabakteereita tiheään verkkoon noin puolen metrin välein syvyyssuunnassa. Aktiivihiili sitoo saasteet, joita bakteerit puolestaan käyttävät ravintonaan.
”Annamme niille ikään kuin parhaan mahdollisen kasvualustan”, Ejlskov sanoo.
Prosessi maan alla jatkuu niin kauan kun maaperässä on saasteita. Kun saasteet loppuvat, bakteereilta loppuu ravinto.
”Tällöin bakteerikanta pienenee ja lopulta tukehtuu kokonaan.”
Rakennuksia ei tarvitse purkaa
Biologisen maanpuhdistuksen keskeisimmät edut liittyvät siihen, ettei suuria kaivutöitä tarvita. Näin puhdistus voidaan toteuttaa ilman, että tontilla olevat toiminnot häiriintyvät.
”Esimerkiksi bensa-aseman maaperä voidaan puhdistaa sulkematta asemaa.”
Toinen etu on se, että pilaantuneen maa-aineksen päällä olevaa rakennusta ei tarvitse purkaa, jos perustukset kestävät operaation.
”Ne tietysti tutkitaan ennen aloittamista, mutta jos ne ovat kunnossa, ongelmia ei ole. Olemme tehneet yhdelle asiakkaalle injektointeja kymmenen metrin syvyyteen kaksi metriä korkeassa kellarissa.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Biologiseen maaperän puhdistamiseen erikoistunut tanskalainen ympäristökonsultti haluaa toimiston Suomeen”