Jepualaisen pintakäsittelyyn ja tarkkuushiontaan erikoistuneen Mirkan innovaatiotoiminta on ollut vilkasta jo vuosikymmeniä, mutta nyt 80 vuotta toiminut perheyhtiö on siirtynyt uuteen vaiheeseen sen kehittämän pölytön hionta -tekniikan avulla.
Mirkan kehittämän uuden tuotekokonaisuuden ympärille yhtiö haluaa luoda kokonaisen uuden ekosysteemin tukemaan maailman rakentavan ja valmistavan teollisuuden vihreää siirtymää yhdessä muiden suomalaisten yritysten kanssa. Yhtiön tavoitteena on kehittää nettohiilinegatiivisuuteen tähtääviä ratkaisuja jälleenvalmistus- ja kunnostusteollisuudelle.
Pölyttömässä pintakäsittelytekniikassa on monta eri komponenttia. Kyse ei ole vain hiekkapaperista vaan innovaation ympärille tarvitaan tuotantokokonaisuus.
”Kehittämämme hiontapaperin läpi voidaan imeä pois hiomisessa syntyvä pöly. Lisäksi tarvitaan älykäs koneteknologia eli hiomakoneet. Nämä kaikki edellyttävät myös uutta tuotantoteknologiaa, jotta tarvittavat komponentit voidaan valmistaa energiatehokkaasti ja ilman myrkyllisiä kemikaaleja”, yhtiön tutkimus ja kehitysjohtaja Mats Sundell kertoo.
Pintakäsittelyllä on suuret mahdollisuudet
Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 282 miljoonaa euroa ja se on panostanut pölyttömän hionnan tuotekehitykseen noin 3,9 miljoonaa euroa. Tavoitteena on nostaa panostus noin kuuteen prosenttiin liikevaihdosta.
”Ekosysteemiä ja innovaatioitamme luodessamme olemme huomanneet, että melkein kaikissa valmistusprosesseissa tarvitaan pintakäsittelyä. Siihen taas on tulossa monelta eri kantilta uutta lainsäädäntöä ja ohjeita esimerkiksi Euroopan Unionilta”, Sundell kertoo.
Sundellin mukaan valmistava teollisuus on lähitulevaisuudessa siinä tilanteessa, että kaikilta sen tuotantoprosesseilta vaaditaan läpinäkyvyyttä ja kierrätettävyyttä. Tämä koskee mitä suuremmassa määrin myös esimerkiksi rakennusteollisuutta.
Mittakaava on valtava, sillä pelkästään esimerkiksi Euroopassa hiotaan ja maalataan vuodessa enemmän kuin Suomen maa-alan verran erilaisia pintoja.
”Se tarkoittaa sitä, että valmistavan teollisuuden pitää löytää ratkaisut, joilla kaikki tuotantoketjut saadaan lainsäädännön ja ohjeistuksen vaatimaan kuntoon.”
Uusia raaka-aineita tuotteille
Pintakäsittelyllä on jopa yllättävän suuri merkitys koko tuotteen hiilijalanjälkeen. Jos pintakäsittelyn aiheuttamat päästöt saadaan kuriin ja ymmärretään miten pintakäsittely pidentää tuotteen elinikää, hiilivaikutukset pienenevät koko arvoketjussa merkittävästi. Myös tuotteiden kierrätys- ja tai uudelleenvalmistusprosessit pitää järjestää kuntoon.
Hionnassa syntyvä pöly voi olla myös raaka-aine, jos se saadaan otettua talteen. Silloin valmistusprosessin hiilijalanjälki laskee edelleen.
”Uudelleenvalmistus on uusin trendi ja arvioiden mukaan Euroopan uudelleenvalmistusmarkkinoiden arvo on 90 miljardia euroa vuonna 2030.”
Sundell huomauttaa, että yksi yritys ei voi ratkaista yksin päästö-, kierrätys- ja uudelleenvalmistusongelmia. Sen vuoksi yhtiö kehitti innovaatiokonsulttiyhtiö Spinversen tukemana viisivuotisen Shape-hankkeen, joka sai viime vuoden joulukuussa 10 miljoonan euron kehitysrahoituksen Business Finlandilta. Parhaillaan Shapen ympärille rakennetaan rakentaa uutta monialaista yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkostoa.
”Tavoitteenamme on löytää ekosysteemiin noin sata osallistuvaa yritystä ja muuta tahoa.”
Yhtiön tavoitteena on luoda suomalainen ekosysteemi, jonka tutkimus- ja kehitystyössä mukana olevat yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut tähtäävät luomillaan ratkaisuilla erityisesti rakentavan ja valmistavan teollisuuden päästövähennyksiin. Tuloksia voidaan saavuttaa esimerkiksi pidentämällä tuotteiden elinkaarta pintakäsittelyratkaisujen avulla.
Business Finland on sitoutunut rahoittamaan Shape-ekosysteemiin liittyviä hankkeita lisäksi 20 miljoonalla eurolla.
”Kokonaisuudessaan Shape-hanke tähtää yrityksineen noin 200 miljoonan euron investointeihin seuraavien viiden vuoden aikana.”
Hanke keskittyy eri kestäviin materiaaliratkaisuihin, korjaukseen, kunnostukseen ja uudelleenvalmistukseen, kiertotalouden ja uudelleenkäytön edistämiseen sekä datan hyödyntämiseen koko arvoketjussa.
Pölyraja-arvot kiristyvät
Kestävät materiaaliratkaisut voivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maailmalta tuotujen hiomanauhojen polyamidi- ja polyesteripohjaiset kuidut voisivat tulevaisuudessa korvautua kotimaisilla biopohjaisilla tai täysin kierrätettävillä materiaaleilla.
Sundell kertoo, että pelkästään rakentamisessa EU-lainsäädäntö on muuttumassa jatkuvasti yhä tiukemmaksi ja esimerkiksi pölyraja-arvot on laskettu esimerkiksi puupölyssä jo alemmaksi kuin aiemmin. Jotta arvot alitetaan, vaaditaan yhä pölyttömämpiä hiontamenetelmiä.
”Betonihionnassa tapahtuu kiristyksiä esimerkiksi kiteisen silikan (kvartsipöly) ympärillä ja se muuttuu aiempaa vaativammaksi. Myös maalien hionnassa vaatimukset kiristyvät. Esimerkiksi titaanioksidi (titaanivalkoinen) on luokiteltu vaaralliseksi. Nämä vaikuttavat suoraan erilaisiin peruskorjausprojekteihin.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Jepualaisyhtiön kehittämä tekniikka edistää pölytöntä hiontaa”