Miljoonaluokan yritysten konkurssit ovat kasvaneet rajusti.
Kuluvana vuonna syyskuun loppuun mennessä konkurssiin on asetettu jo 194 yritystä, joiden liikevaihto oli viimeisellä tilikaudella vähintään miljoona euroa, tiedottaa Asiakastieto. Konkurssiin asetettujen suurten yritysten määrä on kasvanut lähes 50 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.
”2023 on ollut ylipäätään vaikea, mutta erityisen huolestuttavaa on, että Suomen mittakaavassa suurten yritysten konkurssit yleistyvät. Menetämme niiden mukana tuhansia työpaikkoja, mikä näkyy väistämättä verotuloissa ja työttömyyden aiheuttamissa kustannuksissa”, sanoo tuoteomistaja Jaakko Nors Asiakastiedot tiedotteessa.
Rakennusalalla riskinä konkurssien ketjuuntuminen
Asiakastiedon mukaan suurimmat konkurssiin asetetut yritykset löytyvät tänä vuonna rakennusalalta. Liikevaihdolla mitattuna suurin konkurssiin asetettu yritys oli Siklatilat. Yritys meni nurin syyskuussa. Sen liikevaihto oli 107 miljoonaa euroa vuonna 2021. Konkurssiin menneistä yrityksistä eniten työntekijöitä oli kuitenkin Jukkatalolla, joka meni nurin elokuussa. Sillä oli Asiakastiedon mukaan 234 työntekijää.
Konkurssiin kuluvana vuonna menneillä miljoonaluokan yrityskillä oli yhteensä noin 3 200 työntekijää.
Norsin mukaan rakennusalan yritykset dominoivat miljoonaluokan konkurssitilastoja. Erityisesti hän nostaa esiin talonrakennuspuolen.
Suurten yritysten kaatuminen saattaa johtaa konkurssien ketjuuntumiseen.
Onko konkurssien ketjuuntumista havaittavissa jo nyt rakennusalalla?
Norsin mukaan asiaa on vaikea sanoa varmasti suoraan tilastojen perustella, mutta konkurssien määrän kasvu antaisi epäsuorasti viitteitä konkurssiaallosta, joka leviää suurista yrityksistä alihankintaketjuihin.
Norsin mukaan erityisen riskialttiissa tilanteessa ovat nyt alihankkijat, joilla on käytännössä yksi asiakas. Tällöin liiketoiminnan pyörittäminen on yhden kortin varassa. Jos asiakkuus katkeaa tai konkurssi iskee suurempaan toimijaan, voi alihankkijan olla hyvin vaikeaa löytää haastavassa taloustilanteessa uusia asiakkaita.
”Uusasiakashankintaa pitäisi tehdä säännöllisesti ja koko ajan”, Nors sanoo Rakennuslehdelle.
Vastaavaa ei ole nähty 15 vuoteen
Norsin mukaan nykyinen konkurssien määrän kasvu on poikkeuksellinen. Kyse ei ole pelkästään rakennusalasta vaan ylipäätään konkurssien määrästä.
”Emme ole 15 vuoteen nähty tällaista konkurssien määrän kasvua. Määrät ovat olleet viime vuosina melko kohtuullisia.”
Norsin mukaan taustalla on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Sodan myötä inflaatio ja korkotaso lähtivät nousemaan. Lisäksi taustalla on korona-aika, joka tyhjensi osan yritysten puskureista. Norsin mukaan inflaatio ja korkotason nousu heijastuvat myös rakennusalaan.
Joillakin muilla aloilla konkurssiluvut näyttävät rakennusalaa hurjemmilta. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnan konkurssimäärät ovat kasvaneet 46 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja taide-, viihde- ja virkistyspuolella konkurssien määrä on kasvanut jopa 97 prosenttia. Nors muistuttaa, että alat ovat suhteellisen pieniä verrattuna esimerkiksi rakennusalaan.
Konkurssien määrissä on tavanomaisesti nähtävässä hiljentymistä kesäaikaan. Viime kesänä näin ei kuitenkaan käynyt.
”Ei hiljentynyt pätkän vertaa. Sen takia on ennakoitavissa, että määrät tulevat pysymään korkeana koko loppuvuoden.”
Hän odottaa, että tilanne näkyy myös rakennusalalla.
Yhteensä tammi-syyskuun aikana konkurssiin on haettu 2 478 yritystä ja asetettu 1 931 yritystä. Kyse on kaikenkokoisista yrityksistä toimialaan katsomatta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Miljoonaluokan yritysten konkurssien määrä kasvanut rajusti – rakennusalalla huolena konkurssien ketjuuntuminen”