Rakennusalalla digitaalista tietoa hyödynnetään esimerkiksi suunnittelussa ja dokumentoinnissa. Digitaalisuuden ja mobiiliteknologian merkitys kasvaa koko ajan.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkittiin rakennusalan digikyvykkyyttä yhdessä alan yritysten kuten esimerkiksi Teijo-Talojen kanssa.
Mobiiliteknologian käyttöön liittyy rakennusalalla edelleen runsaasti ennakkoluuloja, mutta tutkimukset osoittivat, että negatiiviset asenteet eivät ole vallitsevia. Mobiililaitteiden pelätään monimutkaistavan nykyistä työnkuvaa tuomalla työhön ylimääräisiä ja tarpeettomaksi koettuja tehtäviä.
”Omakohtaiset kokemukset mobiiliteknologian käytöstä työssä ovat kuitenkin paljon myönteisemmät. Tutkimukset antavat rohkaisevan kuvan siitä, että rakennusalalla mobiiliteknologioiden yhdistäminen käytännön työhön voi olla jopa helpompaa kuin odotetaankaan”, tutkimusjohtaja Taina Eriksson Turun Yliopistosta kertoo.
Tutkimuksissa nousi esiin, että liki 90 prosenttia vastanneista haluaa oppia työtehtävistä niin paljon kuin mahdollista, ja lähes yhtä monen mielestä on tärkeä ymmärtää työnsä perusteellisesti.
Vain yksi kymmenestä pelkää, että hänet voitaisiin korvata digitaalisella teknologialla. Vain joka viides työntekijä pelkää, että digitalisaatio vie oman työpaikan.
”Teknologian ja järjestelmien käytön vahvistamisessa tärkeäksi ja usein unohtuvaksi tekijäksi nousi positiivisen palautteen merkitys. Järjestelmiä käytetään pitkälti vikojen ja puutteiden kirjaamiseen, mutta digivälineitäkin voi valjastaa positiivisen palautteen kanavaksi”, Eriksson muistuttaa.
Digitaalisten dokumenttien pitää säilyä yli 50 vuotta
Rakennustyömailla hyödynnetään jo runsaasti digitaalista tietoa esimerkiksi kulunvalvonnassa, tuntilistoissa, perehdytyksessä, viestinnässä, mittatyökaluissa, työvaiheiden raportoinnissa ja valvonnassa sekä aikataulu- ja talousseurannassa.
”Betonielementtien 3D-tulostamista on kehitetty, ja elementin tiedot voidaan piirtää laserilla muotinpohjalle, jolloin ikkuna-aukon tai sähkörasian saa helposti oikealle paikalleen. Rakennuksen tietomallista voidaan tehdä as built -malli, johon rakentamisenaikainen dokumentaatio sekä remonttien ja muutostöiden tiedot tallennetaan digimuodossa”, Talonrakennusteollisuus ry:n aluepäällikkö, DI Katja Suovo sanoo.
Souvon mukaan rakennusalalla digitalisaation arvo on tiedonhallinnassa. Talo rakennetaan konkreettisesti, mutta digitaaliset työkalut ja ratkaisut voivat helpottaa arkea. Tuoreen, ajantasaisen tiedon löytää huomattavasti helpommin digimuodossa kuin mapissa olevista papereista.
Digitalisaatioon liittyvänä haasteena Suovo mainitsee rakennuksen elinkaaren. Tulevat uudet lait edellyttävät, että rakennuksen toteumatiedot tallennetaan ja niitä päivitetään koko rakennuksen elinkaaren ajan.
”Talot suunnitellaan ja rakennetaan kestämään vähintään 50 vuotta ja hyvällä huolenpidolla ne kestävät moninkertaisesti pidempään. Miten varmistamme, että digitaalisessa muodossa oleva tieto on käytettävissä koko rakennuksen elinkaaren ajan”, Suovo pohtii.
Teijo-Taloilla on digivartti
Salolainen modulaariseen puurakentamiseen erikoistunut Teijo-Talot oli mukana kauppakorkeakoulun tutkimuksessa, koska halusi vahvistaa henkilöstönsä ja koko yrityksen digikyvykkyyttä ja samalla parantaa yrityksen kilpailukykyä.
”Digitalisaatio vaikuttaa meihin kaikkiin niin kotona kuin työyhteisössäkin. Tupakkiaskin kanteen tai piirustuspaperille ei rakennushankkeen suunnitelmia ja urakkalaskentaa ole voinut tehdä pitkään aikaan, vaan kaikki suunnittelu ja projektinjohto tapahtuu digitaalisin työkaluin. Myös käytännön työtehtävissä ammattirakentajan tulee osata lukea ja täyttää sähköistä dokumentaatiota”, Teijo-Talojen toimitusjohtaja Ismo Laitakari kertoo.
Teijo-Talojen tuotantolaitokset ovat Salossa, Hämeenlinnassa ja Halsualla ja kohteet rakennetaan valmiiksi tehtailla.
”Digitalisaatio on edellytys laadukkaalle ja vastuulliselle toiminnalle, eikä monipaikkainen työn tekeminen olisi ilman sitä mahdollista. Meillä esimerkiksi suunnittelija voi työskennellä Salon tehtaalla tai kotitoimistossa, hankkeen rakentamisvaihe toteutetaan Pohjanmaalla Halsuan tehtaalla ja rakennuksen lopullinen käyttöönotto vaikka Kuusamossa.”
Teijo-Talot otti tutkimuksen aikana käyttöön Digivartti-konseptin, jossa henkilöstöä koulutetaan sisäisesti muun muassa projektipankin perus- ja tehokäyttöön, työmaan työvaihekirjauksiin ja laatudokumentaatioon, myyntidokumenttien ja asiakkuuden hallintajärjestelmän automatisointiin ja eri suunnittelualojen ristiintarkasteluun tietomallin avulla.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun rakennusalan digikyvykkyyttä kartoittaneet monivuotiset tutkimukset päättyivät lokakuussa. Mobiilipomo-tutkimuksessa käsiteltiin mobiiliteknologian hyödyntämistä työnjohdossa ja Dora-kehityshankkeessa digitaalista osaamista rakennusalalla. Hankkeet saivat rahoitusta Työsuojelurahastolta sekä EU:lta, ja niissä oli mukana rakennus- ja ohjelmistoalan yrityksiä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tutkimus: Asenteet digitalisaatiota kohtaan yllättivät rakennusalalla”