Kokeile kuukausi maksutta

Akateemikko Juha Leiviskä on kuollut

Juha Leiviskä työskenteli ja otti kantaa loppuun asti.

Juha Leiviskä työpöytänsä äärellä vuonna 2016. Kuva: Piia Arnould / Sanoma
Kuuntele juttu

Akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä on kuollut. Leiviskä kuoli torstaina 9. marraskuuta Helsingissä. Asian vahvistaa hänen lähipiirinsä.

Leiviskä oli 87-vuotias, syntynyt 17. maaliskuuta vuonna 1936 Helsingissä.

Leiviskä oli paitsi arkkitehti, myös muotoilija. Häntä pidetään yhtenä Suomen kansainvälisesti tunnetuimpana nykyarkkitehtina.

Keväällä 2016 Juha Leiviskän 80-vuotissyntymäpäivillä kiemurteli yli tunnin jono kättelijöitä.

Juhla pidettiin Leiviskän suunnitteleman Svenska social- och kommunalhögskolanin aulatiloissa (2009) Kruununhaassa. Ohjelmassa oli musiikkia: Leiviskän viimeinen opettaja, pianisti Minna Pöllänen piti minikonsertin syntymäpäivävieraille.

Leiviskä otti pianotunteja vielä yli 80-vuotiaanakin.

”Minulle arkkitehtuuri ja musiikki ovat toisiaan lähinnä olevat taiteenlajit. Ne ovat sama asia eri kielillä sanottuna”, määritteli Leiviskä itse. Interiöörit, sisätilat, hän koki instrumenteiksi, ”joita valo soittelee”.

Valo ja rytmi ovat keskeisiä tekijöitä Leiviskän arkkitehtuurissa. Niinpä Leiviskä suunnitteli itse valaisimet kohteisiinsa, joista osa kuuluu myös Artekin myyntikokoelmiin.

Helsingin yliopisto Svenska social- och kommunalhögskolan valmistui Kruununhakaan vuonna 2009. Kuva: Arkkitehtuurimuseo MFA

Arkkitehti loppuun saakka

Leiviskä ei lopettanut arkkitehdin töitä koskaan. Ei, vaikka näkökenttä oli jo supistunut kapealle alueelle eikä kuulokaan enää oikein toiminut. Näön heiketessä otettiin apuvälineitä käyttöön ja tyydyttiin siihen, että jotkin asiat tapahtuvat hitaammin kuin aikaisemmin.

Leiviskä oli hyvin avoin ja iän myötä yhä avoimempi. Hän oli aktiivinen keskustelija ja liikkui loppuun asti arkkitehtien seminaareissa, keskustelutilaisuuksissa ja pippaloissa, joten häntä myös tapasi usein.

Hän otti myös kantaa ajankohtaisiin asioihin. ”Maa on täynnä rakentamalla tehtyjä ympäristörikoksia”, hän puuskahti 80-vuotissyntymäpäivähaastattelussaan ja varoitti yksioikoisesta tiivistämisestä umpikorttelein.

Toimistoon, jota hän vuodesta 1978 piti yhdessä Vilhelm Helanderin kanssa, otettiin alivuokralaisiksi viimeisinä vuosina nuorempien arkkitehtitoimistoja. Esimerkiksi Pia Ilonen Talli-arkkitehdeistä kertoi, että luonteva mentorisuhde toimi loistavasti , kun kolme sukupolvea teki töitä samoissa tiloissa.

Leiviskä osallistui myös keskusteluun koulukaupunkinsa Tampereen kehittämisestä ja toimi muun muassa Tampereen asemanseudun aatekilpailun (2014) juryssä. Hän harmitteli, ettei päässyt tekemään Tampereelle koskaan mitään.

Juha Leiviskä oli ainoa suomalainen, joka on saanut arkkitehtuurin Nobeliksi mainitun Carslbergin arkkitehtuuripalkinnon 1995. Akateemikoksi hänet nimitettiin 1997. Valinta oli itsestään selvä.

Leiviskän viimeiseksi valmistuneeksi työksi jäi Kipparintalo-niminen nuorten kehitysvammaisten asuintalo Kalasatamassa, työ, josta hän oli tavattoman innostunut ja ylpeä.

Huomattava osa hänen töistään on sakraalitiloja, kirkkoja eri puolilla Suomea. Tunnetuimpia ovat ehkä Myyrmäen kirkko Vantaalla (1984) ja Männistön kirkko Kuopiossa (1992).

Mutta toki hän suunnitteli kaikilla sektoreilla. Vallilan puista kirjastoa (1991) piirtäessään hän sadatteli sen ajan palomääräyksiä, jotka rajoittivat melkoisesti puun käyttöä julkisessa rakentamisessa – nythän tilanne on muuttunut. Myös Saksan suurlähetystö Kuusisaaressa on Leiviskän työpöydällä syntynyt. Auroranlinnan korkeat asuinkerrostalot (1990) ovat kauas näkyvä maamerkki. Leiviskä itse vitsaili piirtävänsä koko ajan yhtä ja samaa taloa, mutta väite oli itseironinen kärjistys.

Juha Leiviskän suunnittelema Betlehemin kulttuuri- ja konferenssikeskus. Kuva: Arkkitehtuurimuseo MFA

Kun häneltä itseltään kysyi, mitä työtä hän piti tärkeimpänä, hän vastasi, että 2005 valmistunutta Betlehemin kulttuuri- ja konferenssikeskusta, jonka hän toivoi osaltaan toimivan alueella jännitystä ja väkivaltaa laukaisevana tekijänä.

Kun Leiviskä osallistui Kiasman kilpailuun 1993, monet pitivät hänen ehdotustaan parempana kuin toteutettua Steven Hollin ehdotusta. Toinen tärkeä Leiviskän toteutumattomista suunnitelmista on Kajaanin taidemuseo vuodelta 1985.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Akateemikko Juha Leiviskä on kuollut”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat