Kokeile kuukausi maksutta

Huolimaton työmaavesien hallinta voi tulla urakoitsijalle kalliiksi

Uusi ohjeistus pyrkii vähentämään pääkaupunkiseudun työmaiden päästöjä vesistöihin.

Työmaavettä muodostuu sade- ja sulamisvedestä, maaperän vesistä ja työmenetelmissä käytettävistä vesistä.

Rakennustyömailla on suunniteltava etukäteen, mihin työmaalla syntyvät vedet ohjataan ja miten ne käsitellään. Tänään julkistettu työmaavesiohje kokoaa oppeja ja käytäntöjä.

Työmaiden aiheuttama kiintoainekuormitus vesiin on jopa 10–20-kertainen maanviljelysmaihin verrattuna. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n yhdessä laatima työmaavesiohje tarjoaa nyt keinoja työmaavesien hallintaan sekä ohjearvot päästöille.

Työmaavesien käsittely on osa rakennusalan kehittyvää vastuullisuutta.

”Ohjetta seuraamalla pääkaupunkiseudun rakennustyömaat nousevat työmaavesien hallinnan ja vastuullisen rakentamisen edelläkävijöiksi. Vastuullisuus kiinnostaa asiakkaita, sijoittajia ja naapurustoa. Haittojen ehkäisy on paitsi ympäristöteko, myös ennakoivaa maineen ja riskien hallintaa”, sanoo Espoon kaupungin ympäristötietopäällikkö Saara Olsen.

Jos työmaavesien hallinta laiminlyödään, ympäristöhaittojen lisäksi voi aiheutua myös merkittäviä kustannuksia. Esimerkiksi hulevesiputkiston puhdistaminen käsittelemättömästä työmaavedestä voi maksaa urakoitsijalle kymmeniä tuhansia euroja. Pääkaupunkiseudun viranomaisten tietoon tulee vuosittain useita kymmeniä työmaavesien laiminlyöntitapauksia.

Työmaiden vedet vaikuttavat esimerkiksi uhanalaisen taimenen kutupuroihin ja Itämeren tilaan.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Huolimaton työmaavesien hallinta voi tulla urakoitsijalle kalliiksi”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat