Kokeile kuukausi maksutta

Kiertotalous haastaa rakennussuunnittelun käytäntöjä – Miten hyödynnetään olemassa olevat rakennukset ja materiaalit?

”Kiertotalous on täysin saavutettavissa oleva järjestelmä myös rakennusalalla, kunhan tahtotilaa sen toteuttamiselle löytyy”, kirjoittavat Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtiopiskelijat

Recreate-hankkeessa Tampereella tutkitaan betonielementtien irrottamista ehjänä ja niiden uudelleenkäyttöä. Kuva: Daniel Wallenius
Kuuntele juttu

Vihreä siirtyminen kiertotalouteen on tämän hetken keskeinen keskustelun aihe rakennusalalla. Suunnittelutyössä siirtymä edellyttää uusia käytäntöjä ja ne ovat pitkälti vakiintumatta.

Ympäristön hyvinvointia ja kestävyyttä edistävien valintojen tekeminen rakennussuunnittelussa on tänä keväänä ollut Arkkitehdit Tommila oy:n innovaatioprojektin aiheena.

Innovaatioprojekti on osa Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtuurin opinto-ohjelmaa, jossa kolmannen vuoden opiskelijat toimivat asiantuntijaharjoittelijoina yrityksessä. Tavoitteena on kehittää asiakasyrityksen toimintaa tai osa-aluetta.

Kiertotalous on kulutusmalli, jonka ydintavoitteena on tuotteiden pitkä elinkaari, materiaalin kiertokulku ja jätteen minimointi. Tuotteet ja materiaalit hyödynnetään sellaisenaan mahdollisimman pitkään ja elinkaarensa aikana useita kertoja. Kulutusmallina kiertotalous ei ole uusi keksintö, vaan vuosituhansia vanha lähestymistapa tavaran käyttöön.

Kuvaus kiertotalouden malleista, jossa vasemmanpuoleisin kuvaa lineaaritaloutta punaisilla tehosteilla. Keskellä kuvataan kierrä-tystalouden syklit sinisillä tehosteilla. Oikeanpuoleisin kuvaa kiertotaloutta vihreillä tehosteilla.

Kiertotalouden vastakohta on lineaaritalous, jossa valmistettavan tuotteen kaikki raaka-ainemateriaali otetaan luonnosta, ja käytön jälkeen tuote hylätään kokonaisuudessaan jätteeksi. Lineaaritalous edellyttää rajattomia resursseja ja tuotteiden käyttöikä oletetaan rajalliseksi. Kuluttajaa kannustetaan ostamaan vanhan tilalle uusi huoltamisen ja korjaamisen sijaan.

Tämän hetken kulutusmallit ovat pitkälti kierrätystalouden, eivät vielä kokonaisvaltaisen kiertotalouden mukaisia. Käytettyjä materiaaleja kierrätetään uusien materiaalien valmistukseen jätteeksi päätymisen sijasta, mutta käytännössä materiaaleja ei voida täysin tehokkaasti aina hyödyntää. Maapallo ei kestä nykyisenlaista kertakäyttöistä kuluttamista, vaan meidän on hyödynnettävä olemassa olevat resurssit ja materiaalit mahdollisimman hyvin – myös rakentamisessa.

Kiertotaloudesta on tehtävä myös rakentamisessa normi ja tämä haastaa arkkitehdin ajattelemaan rakennussuunnittelua uudesta näkökulmasta. Miten hyödynnetään olemassa olevat rakennukset ja materiaalit mahdollisimman hyvin rakennettaessa uutta? Miten mahdollistetaan nyt rakennettavien rakennusten purkaminen ja hyödyntäminen tulevaisuudessa? Miten kiertotalouden näkökulmasta lähestytty rakennushanke eroaa tavanomaisesta tai tämän hetken normein toteutetusta rakennushankkeesta? Millaiset materiaalit ja rakennustavat tukevat kiertotaloutta? Muun muassa näitä kysymyksiä lähestyttiin hankkeessamme.

Kun kiertotalous asetetaan rakennushankkeessa lähtökohdaksi, täytyy suunnittelussa ja rakentamisessa tehdä vallalla olevista käytännöistä poikkeavia ratkaisuja. Vakiintuneita kiertotalouden mukaisia toimintatapoja ei vielä juurikaan ole ehditty kehittää.

Innovaatioprojektin aikana syvennyimme tutkimaan kiertotalouden toteuttamista suunnittelutyössä rakennusosien kautta. Erityisesti kehitimme kiertotaloutta toteuttavien suunnitteluratkaisujen esittämistä suunnitelma-asiakirjoissa. Samalla pohdimme, miten suunnittelija voi rakennushankkeessa käytännön tasolla edistää kiertotaloutta tukevia ratkaisuja, ja keräsimme tietoa materiaaleista, jotka tukisivat näitä ratkaisuja.

Innovaatioprojektin tavoitteena oli kehittää malli, jolla kiertotalous integroidaan osaksi toimiston suunnitteluprosesseja. Hankkeessa kehitettiin toimiston kiertotaloussuunnitteluohje. Sitä tukemaan luotiin asiakirjamalleja ja erilaisia esimerkkikirjauksia suunnitelma-asiakirjoihin. Lisäksi koostettiin yrityksen materiaalipankki, johon materiaalitietoutta kerätään helposti saataville.

Hankkeen myötä huomasimme, että kiertotalouden toteuttaminen suunnittelussa ei ole täysin yksiselitteistä. Nykyisellään kiertotalous toteutuu rakennushankkeissa harvoin kokonaisvaltaisesti. Kuten missä tahansa rakennushankkeessa, projektien taloudelliset resurssit ja aikataulut asettavat reunaehtoja suunnittelulle. Samalla on huomioitava rakennukselle asetetut tekniset vaatimukset, jotka vaikuttavat kaikkeen runkoratkaisuista aina yksittäisiin rakennustuotteisiin.

Kiertotaloutta toteuttavat ratkaisut voivat vaihdella suuresti hankkeiden välillä ja usein ratkaisut on räätälöitävä hanketta varten. Yleispätevien suunnitteluohjeiden laatiminen onkin haastavaa, mutta ei mahdotonta.

Saatavilla olevat materiaalit vaikuttavat kiertotalouteen tähtäävässä hankkeessa suunnittelun kulkuun, jopa rakennuksen ulkomuotoon ja mittasuhteisiin. Nykyisin pitäisikin siirtyä arkkitehti Louis Sullivanin kuuluisasta lausahduksesta ”form follows function” ajatukseen ”form follows availability” eli jatkossa uudelleen hyödynnettävä materiaali määrittelee yhä enemmän suunnittelua ja rakennushanketta.

Rakennussuunnittelijoiden asiantuntijuutta ja osaamista on kehitettävä edelleen tämän suunnittelufilosofian toteuttamiseksi ja juuri tähän pyrimme innovaatioprojektissa. Parhaimmillaan uudelleen käytetyistä materiaaleista ja rakennusosista toteutettu lopputulos kestää aikaa, palvelee käyttäjiä tarkoituksenmukaisesti ja toteuttaa vaativiakin ilmastotavoitteita.

Suunnitteluohjeistusta työstäessä hyvin tunnetut ja yleisesti käytetyt rakennusosat ja materiaalit, kuten tiili ja puu, osoittautuivat antoisimmiksi tutkimuskohteiksi. Innovaatioprojektissa esimerkkitapauksena käytettiin yrityksen projektia, jonka julkisivut on suunniteltu kierrätystiilestä. Tiilijulkisivussa limitystä lähdetään suunnittelemaan saatavilla olevien purettujen uusiotiilien pohjalta. Tämä poikkeaa täysin uuden tiilen käytöstä siten, että tiilien erikokoisuus ja -värisyys sekä epätasalaatuisuus hyväksytään ominaisuutena ja käännetään suunnittelussa vahvuudeksi.

Julkisivu voidaan suunnitella rakennettavaksi pelkästään puretusta tiilestä, kun tiilen soveltuvuus on varmistettu käyttötarkoituksen mukaiseksi. Resurssien optimoimiseksi, kun käytetyn tiilen saatavuus tarvittavassa aikataulussa voi olla haaste, voidaan yhdistää vanhaa ja uutta tiiltä. Kehitettävää onkin uusiomateriaalien tarjoajien ja niitä tarvitsevien kohtaaminen.

Kiertotalouden näkökulmasta tiili pitäisi parhaimmillaan voida käyttää sellaisenaan tiilenä yhä uudestaan ja uudestaan ja laastivalinnoissa tulee huomioida sen irrotettavuus ja puhdistus jatkokäytössä. Suomessa hyvä esimerkki kierrätystiilen käytöstä on Toppilan mylly Oulussa (valmistunut 2018, arkkitehtisuunnittelu: Veli Karjalainen), jossa vanhan teollisuusrakennuksen päädyt ovat luonteva osa uudisasuinrakennuksen arkkitehtuuria.

Innovaatioprojektin aikana opimme, että kiertotalous on täysin saavutettavissa oleva järjestelmä myös rakennusalalla, kunhan tahtotilaa sen toteuttamiselle löytyy, kuten yrityskumppanillamme Arkkitehdit Tommilalla, jossa kiertotalouden haaste on otettu vastaan.

Olemassa oleva rakennuskanta on osattava hyödyntää sellaisenaan ja purettavien osien hyödyntäminen rakennusmateriaalina on osattava valjastaa nykyistä paremmin käytäntöön. Arkkitehti- ja rakennussuunnittelu ovat muutoksen etunenässä kiertotalouden tuomisessa suunnittelun lähtökohdaksi, ei pelkästään sen osaksi. Sujuvien käytäntöjen kehittämiseksi ja kiertotalouden integroimiseksi suunnitteluun on edelleen tehtävä innovaatio- ja kehitystyötä.

Kirjoittajat ovat kolmannen vuoden rakennusarkkitehtiopiskelijoita Metropolia ammattikorkeakoulusta

Innovaatioprojektin ohjaajina toimivat yritysyhteistyössä Miia-Liina Tommila ja Hanna-Maria Virtanen Arkkitehdit Tommila oy:stä ja Kaisa Hyyti Metropolia ammattikorkeakoulusta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kiertotalous haastaa rakennussuunnittelun käytäntöjä – Miten hyödynnetään olemassa olevat rakennukset ja materiaalit?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat