Kokeile kuukausi maksutta

Eurovaalien suuri kysymys: Saako EU mahdollisuuden onnistua vai ei?

”Liikennerahoituksen hankkimisessa Tanska on ollut Suomea 2,5 kertaa parempi EU:n nykyisellä budjettikaudella. Ja nyt puhutaan todella isoista rahoista, sillä Tanska on laittanut EU-rahoituksellaan liikkeelle lähes kolmen miljardin euron edestä rakentamista”, kirjoittaa Rakennusteollisuus RT:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen asiantuntijakirjoituksessaan.

 

Uudet ratahankkeet ja olemassa olevien väylien kunto puhuttaa. Kuvituskuva: Kreate
Kuuntele juttu

Kesäkuun alussa Euroopassa äänestetään europarlamenttivaaleissa, joissa valitaan suoralla kansanvaalilla jokaisesta jäsenmaasta parlamentaarikot eli mepit (member of parliament). Näissä vaaleissa panokset ovat korkeammat kuin aikoihin. Juuri nämä vaalit määrittävät ne rakennuspalikat, joilla Eurooppaa, Suomea sekä Ukrainaa tulevaisuudessa rakennetaan.

EU:n perussopimuksessa on parlamentille ja jäsenvaltioille määritelty yhtä suuri valta-asema lainsäädännöstä ja taloudesta päätettäessä. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksentekoon osallistuvat meppien lisäksi jäsenmaiden kyseisestä asiasta vastaavat ministerit. Käytännössä mepeillä on kotikenttäetu, sillä he voivat panostaa EU-työhön kaiken aikansa – jäsenmaiden ministereillä on myös kansallinen, ja yleensä hyvin kiireinen, tehtävänsä.

Parlamentin lisäksi suurta valtaa käyttää parlamentin nimittämä Euroopan komissio, jonka laaja virkakunta valmistelee lähes kaiken päätöksenteon. Komission pääosastoja johtaa poliittisesti valittu komissaari (nyt muun muassa suomalainen Jutta Urpilainen), mutta muuten Rue de la Loin varrella sijaitsevassa toimistokompleksissa ei juuri suomea kuule. Tästäkö johtuu, että EU:n päätöksenteko tuntuu jäävän monelle suomalaiselle etäiseksi? Vaiko siitä, että ei oikein ymmärretä, mikä EU edes on tai mitä siitä on hyötyä? Vai siitä, että mediassa usein puhutaan lähinnä unionin päätöksentekoon liittyvistä ongelmista?

Edellisissä eurovaaleissa Tanskan äänestysprosentti oli 66,1 prosenttia ja Ruotsin 55,3 prosenttia, kun Suomessa aktiivisuus oli vain 40,1 prosenttia. Ero on valtava, tarkastelee sitä miten päin tahansa.

Perinteisesti syitä on haettu EU:n kustannuksista, mutta sekä Tanska että Ruotsi maksavat EU:lle Suomea enemmän henkeä kohden. Ja toisaalta esimerkiksi liikennerahoituksen hankkimisessa Tanska on ollut Suomea 2,5 kertaa parempi tällä budjettikaudella, Ruotsi 1,4 kertaa. Ja nyt puhutaan todella isoista rahoista, sillä Tanska on laittanut EU-rahoituksellaan liikkeelle lähes kolmen miljardin euron edestä rakentamista.

Suomen kannalta EU on kaikista puutteistaan huolimatta ollut menestys. On kylmäävää ajatella, miten olisimme taloutemme tai Venäjä-suhteemme pystyneet järjestämään ilman EU:n turvallista sateenvarjoa. Mutta miksi siis luovutamme vaikutusvaltaamme pois emmekä äänestä? Eivätkö suomalaiset pidä EU:n päätöksentekoa riittävän tärkeänä? Miksi yritykset eivät näe riittävästi EU:n sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia?

Listaan tähän kuusi syytä, miksi juuri nämä vaalit ovat tärkeät juuri nyt. Varsinkin Suomen kannalta. Ja varsinkin kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisen kannalta.

1) Turvallisuutta ja toimintakykyä

Itselleni olen perustellut EU:n merkitystä lukioajoista lähtien Euroopan turvallisuudella. Nyt EU:ta ollaan vihdoin viemässä tähän suomalaisten toivomaan suuntaan. Samalla sen merkitys kasvaa, ketkä puolustusyhteistyön tiivistämisestä päättävät. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomi on vartioimassa sekä Naton että EU:n ulkorajaa. Koko Euroopan kannalta on tärkeää, että meillä on valmiudet rajaturvallisuuden lisäksi pitää maa toiminnassa ja kilpailukykyisenä.

Kilpailukyvyn lisäksi Suomen sijainti vaikuttaa huoltovarmuuteemme. Suomen väyläverkko on tilanteessa paljon vartijana: huoltovarmuuden ja viennin lisäksi sen on mahdollistettava sotilaallinen liikkuvuus sekä tuettava harvaan asuttujen alueiden saavutettavuutta. Tämä kaikki vaatii valtavia ja oikein kohdennettuja investointeja sekä alan kriittistä osaamista. Tulevaan EU:n komission ohjelmaan kohdistuu valtavasti paineita, miten Suomi ja suomalaiset mepit varmistavat oikeat toimenpiteet.

2) Suomen liittäminen länteen vaatii isoa visiota

Kävimme huhtikuun alussa Brysselissä Verkkojen Eurooppa (CEF) -konferenssissa, jossa melkein viisituhatta alan ammattilaista kävi keskustelua Euroopan liikenneinvestointien tulevaisuudesta. Suomen geopoliittinen sijainti ja turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos ymmärrettiin hyvin – mutta nyt meiltä odotetaan selkeitä ratkaisuja. Pohjoisen huoltoreittien lisäksi meillä on oltava selkeä visio etelässä ja lännessä olevien merialueiden ylittämisestä.

Ministeri Lulu Ranne on korostanut strategisen ajattelun ja isojen kokonaisuuksien tärkeyttä. Nyt voisikin olla aika ottaa Tanskasta mallia ja laittaa isosti hankkeita liikkeelle. Komissio ja komissaari päättävät rahanjaosta, mutta parlamentti ja jäsenmaat rahoitusohjelmien sisällöistä ja säännöistä. Ei tarvinne kerrata, miten ratkaisevista asioista Suomen kannalta olisi kysymys. Miten siis liitämme Suomen logistisesti länteen? Silta? Tunneli? Vai niiden yhdistelmiä?

3) Investointeja Suomeen!

Jo aikaisemmin mainittu Tanska on osannut hyödyntää EU-rahoitusta myös energiajärjestelmiensä kehittämisessä: tuulivoima kerää EU-tukia ja takoo euroja. Toimivassa investointiympäristössä myös Suomella on mahdollisuus nousta vihreiden investointien kärkimaaksi. Tämä edellyttää toimivia markkinaehtoisia ratkaisuja sekä riittäviä investointeja teollisuuden ja yhteiskunnan uudistumiseen.

On sekä Suomen että Euroopan etu, että yritykset voivat kilpailla sisämarkkinoilla tasapuolisesti. Samalla tavalla on meidän kaikkien etu, että esimerkiksi energiatehokkuutta lisääviä investointeja nopeutetaan. Suomessa on osaamista, mutta onko osaamista muuttaa osaaminen investoinneiksi.

4) Energiatehokkuuden valtava potentiaali

EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet puhututtivat Suomessa edellisten vaalien alla viisi vuotta sitten. Nytkin ne puhututtavat, mutta jos iltapäivälehtiä uskoo, niin sävy on hiukan toinen. Mutta on täysin selvää, että suomalainen teollisuus on sitoutunut EK:n johdolla ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja teollisuuden uudistamiseen.

Samalla on totta, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä on niin monta valuvikaa, että siitä kirjoitetaan vielä kirjoja. Ja samalla se on kuitenkin välttämätön askel oikeaan suuntaan ja tarjoaa rakennusalalle tulevaisuudessa aivan valtavasti mahdollisuuksia.

Seuraava kysymys onkin, miten varmistamme energiatehokkuuden lisääntymisen sekä Suomessa että koko Euroopassa. Millaisia laina- tai tukimalleja EU:n on syytä kehittää, jotta rakennetun ympäristön uusiutuminen saadaan tehtyä aikataulussaan?

5) Järkevää sääntelyä

Suomen pienellä markkinalla huomaamme nopeasti, miten liian yksityiskohtainen sääntely johtaa toimimattomiin markkinoihin. Jotkut noudattavat sääntöjä, mutta kaikki eivät. Koko EU tarvitsee tiukempaa valvontaa, että jo nyt voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä varmasti noudatetaan.

Rakennusalan kannalta tarvitaan myös aina vain parempaa ennakointia. Tulevaisuuden EU-sääntely vaikuttaa juuri sinunkin työuraasi, mutta miten.

6) Ukrainan tulevaisuus

Ukrainan tulevaisuus on maan itsensä lisäksi suuresti Yhdysvaltojen ja EU:n käsissä. Vaaleissa Eurooppa äänestää, millä puolella historiaa se tulee seisomaan. Sotilaallisen tuen lisäksi jo nyt on aloitettava varautuminen Ukrainan jälleenrakentamiseen. Tämä kaikki on tehtävä ukrainalaisten tarpeiden mukaisesti, mutta samalla tehokkaasti ja läpinäkyvästi.

Euroopan unioni on eurooppalainen onnistuminen, joka ansaitsee uudistamisen. Äänestämällä eurooppalaiset tekevät valintoja tulevaisuudesta. Suomalaiselle rakennusalalle toimivat sisämarkkinat ovat elinehto. Potentiaali investointien lisäämiselle on valtava. Eurooppa, jota rakennetaan hyvin, voi hyvin.

J. K. Tavatessamme komissaari Urpilaisen hoidettiin toimistotilojen viilentäminen keskellä hellepäivää hihoja käärimällä ja ikkunoita avaamalla. Suomalaiselle osaamiselle olisi komissiossa – ja muuallakin EU-koneistossa – suuresti tarvetta.

Kirjoittaja on Rakennusteollisuus RT:n yhteiskuntasuhdepäällikkö, joka vastaa myös EU-edunvalvonnasta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Eurovaalien suuri kysymys: Saako EU mahdollisuuden onnistua vai ei?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat