Kokeile kuukausi maksutta

Suomessa on viime vuosina rakennettu vilkkaasti etenkin uusia asuntoja. Alan työllisten määrä on lisääntynyt yli kymmenellä tuhannella vuosittain. Toimihenkilöillä on käytännössä täystyöllisyys, ja osaajat viedään työmaille jo koulun penkiltä. Vaikka kaupungistuminen keskittää myös rakentamista, rakennusala tarjoaa yhä työmahdollisuuksia ympäri Suomen. Samalla ala on kuitenkin herkkä suhdanteille ja poliittiselle päätöksenteolle.

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan alan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita. Rakennusteollisuus RT:n ja koko Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteisenä päämääränä on lisätä alan yritysten mahdollisuuksia ja töitä erinäköisille osaajille sekä samalla rakentaa kestävää ja toimivaa yhteiskuntaa meille kaikille. Olemme määrittäneet selkeät tavoitteet (rakennusteollisuus.fi/vaalit) ja myös tehneet pitkäjänteisesti töitä tavoitteiden edistämiseksi ennen vaaleja.

Ensinnäkin Suomi pitää saada nelikaistaiseksi ja kaksiraiteiseksi. Näin varmistetaan liikkumisen sujuvuus niin ihmisille kuin elinkeinoelämän kuljetuksillekin ja luodaan entistä parempia liikenneyhteyksiä suurten kaupunkien välille ja kaupunkiseutujen sisälle.

Tulevalla vaalikaudella on saatava maaliin yli vaalikausien ulottuva 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, kuten muissa Pohjoismaissa on, jotta saamme ennustettavuutta liikenneinvestointeihimme. Raideliikenteen kehittäminen mahdollistaa työssäkäyntialueiden laajentumisen ja on myös ilmastoteko. Mittavien investointien toteuttamiseksi tarvitaan hankeyhtiöitä.

Lisäksi tieverkoston kunnossapidon rahoitustasoa on nostettava 300 miljoonalla per vuosi. Summat ovat suuria, mutta niiden vaikutus yhteiskunnan kehitykseen ja työllisyyteen on paljon huomattavampi. Infraan sijoitettava raha ei ole kuluerä, vaan investointi, joka tuottaa itsensä takaisin.

Suomeen tarvitaan seuraavan vaalikauden aikana vähintään 120000 tai jopa 150000 uutta asuntoa. Sen lisäksi että rakennetaan erilaisiin tarpeisiin sopivia asuntoja, on huolehdittava, että asuntoja syntyy juuri sinne, missä niille on kysyntää. Poliittisten päättäjien on varmistettava, ettei asumisen hinta muodostu muuttamisen esteeksi ja mahdollistettava sekä riittävä Ara-tuotanto että vapaarahoitteinen tarjonta.

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kytkeytyvät toisiinsa tiiviimmin kuin usein tulemme ajatelleeksi. Valtio tekee suurten kaupunkiseutujen kanssa Mal-sopimukset, jotka ohjaavat niiden kehitystä. Lisäksi käynnissä oleva maankäyttö- ja rakennuslain uudistus vaikuttaa jatkossa laajasti maankäyttöön ja kaavoituksen sujuvuuteen. Vaalien jälkeen tehtävät päätökset vaikuttavat ratkaisevasti rakentamisen määrään ja sitä kautta alan kehitykseen ja työllisyyteen.

Viime vuosina kiinteistö- ja rakentamisala on ottanut harppauksia digitalisaation etujoukkoihin. Alustatalous tarjoaa jo nyt kiinnostavia mahdollisuuksia, ja alan digitalisaation kehityshankkeissa on tarjolla merkittäviä skaalautumisetuja. Juuri päättyneen Kira-digi-kärkihankkeen potentiaaliset hyödyt kiinteistö- ja rakentamisalalle ovat valtioneuvoston kanslian mukaan jopa 5,5 miljardia euroa. Jatkorahoitusta digitalisaation edistämiselle KiraHubissa haetaan tulevalta eduskunnalta.

Lähestyvissä eduskuntavaaleissa valitsemme seuraavaksi nelivuotiskaudeksi ne päättäjät, jotka vaikuttavat rakennetun ympäristön ja meidän kaikkien tulevaisuuteen. Syitä äänestää on useita. Ne ovat kaikki tärkeitä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Anna äänesi rakennetulle ympäristölle”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Aleksi Randellhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/aleksi-randell/