DfD-tutkimuksen tavoitteena on pidentää runko-osien käyttöikää

Tutkimusryhmäni julkaisi vuonna 2022 yllättävän tutkimustuloksen: Purettavaksi ja uudelleen asennettavaksi suunnitellun DfD-betonikerrostalon (DfD = Design for Dissassembly) hiilijalanjälki voi olla jopa alhaisempi kuin tyypillisen nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon.

Nykyään tuodaan keskusteluissa esiin, että rakennusten käyttöikä tulisi olla sata vuotta tai pidempikin. Se on hyvä tavoite. Kuitenkin on hyvä muistaa, että rakennus saattaa muutama kymmenen vuotta rakentamisesta muuttua tarpeettomaksi. Syynä tähän on väestömme siirtyminen kasvukeskuksiin, mikä johtaa muuttotappioalueilla rakennusten vajaakäyttöön tai tyhjenemiseen. Samoin kasvukeskuksissakin on joissakin tapauksissa alueen rakenteen muuttuessa perusteltua korvata rakennuksia uusilla esimerkiksi raideliikenteen saavuttua alueelle. Tästä julkaisimme vuonna 2022 tutkimuksen yhdessä Pellervon taloustutkimus PTT:n kanssa.

DfD-konsepti pidentää runko-osien käyttöikää. Konseptissa rakennuksen esivalmistetut runko-osat ja niiden liitokset suunnitellaan niin, että rakennuksen purkamisen jälkeen nämä komponentit voidaan käyttää uuteen rakennukseen sen sijaan, että ne murskattaisiin esimerkiksi tienpohjaksi. Uudelleen käytettäviksi soveltuvat erityisesti rakennuksen välipohjat ja sisällä olevat kantavat pystyrakenteet. Esimerkiksi ulkoseinärakenteita ei kannata suunnitella uudelleen käytettäviksi, koska ne kuluvat ja vaurioituvat rakennuksen käytön aikana. Ulkoseinät kannattaakin tehdä puurakenteisina, jolloin ne voidaan käyttöikänsä päässä käyttää energiantuotannon polttoaineena tai parhaimmassa tapauksessa kuivatislata hiileksi tai kompostoida.

Rakentamisessa onkin jatkossa haastavaa vähentää rakennuksen elinkaarenaikaista hiilijalanjälkeä, koska rakennuksen käytönaikainen lämmitys- ja etenkin sähköenergia alkaa olla hyvinkin vähähiilistä. Siitä on vaikeata leikata. Rakennusten rungon valmistus onkin yksi merkittävimmistä elinkaaren hiilijalanjäljen aiheuttajista. Näin ollen kiinteistöihin sijoittavien tahojen on jo taksonomiavaatimusten takia syytä olla kiinnostuneita asiasta.

Kiertotalous on jatkossa enenevässä määrin taloutemme perusta. Oma visioni vuosikymmenen aikajänteellä on, että uudelleen käytettävät komponentit ja materiaalit ovat valtavirtaa ja neitseellisten luonnonmateriaalien käyttö on jäänyt enempi taka-alalle.

Aihe on maailmalla vielä varsin uusi. Tavoitteenamme on, että vuoden 2023 alussa Tampereen yliopistossa käynnistämämme 2,5-vuotisen DfD Ecosystem -tutkimuksen ansiosta Suomi nousee eturintamaan DfD-konseptin tutkimisessa ja hyödyntämisessä. Selvitämme tutkimuksessa konseptin markkinoita ja mahdollisia uusia liiketoimintamalleja ja vaikutuksia suunnitteluun sekä tutkimme, miten DfD-komponenttien käyttö muuttaa rakennuksen suunnittelua ja rakentamista. Samoin koestamme kehittämämme järjestelmän laskennallisesti sekä elinkaaritalouden että hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen osalta vertaamalla betonirunkoista DfD-kerrostaloa tavanomaiseen betonirunkoiseen kerrostaloon ja puukerrostaloon. Tutkimuksen päärahoittaja on Business Finland. Yhteistyökumppaneina ja osarahoittajina ovat Peikko Group, Parma, Sweco Finland, Helsingin kaupunki ja Tampereen kaupunki. Myös Tampereen yliopisto osallistuu tutkimuksen rahoitukseen.