Kokeile kuukausi maksutta

Kuluvan vuoden aikana Suomeen on rakennettu ja korjattu kolme mielenkiintoista, tässäkin lehdessä esillä ollutta kohdetta. Järvenpään Jamppaan on noussut nollaenergiatasoinen palvelutalo. Riihimäellä tehdään korjausremonttia laittamalla kerrostalon seinään elementti, joka sisältää eristeet, ikkunat ja osan talotekniikasta. Turussa uitettiin kokonainen teollisuushallissa rakennettu kerrostalo paikalleen. Talon rakenne perustuu pitkälti laivanrakennusteollisuudessa kehitettyihin menetelmiin.

Onko näillä hankkeilla jotain yhteistä? Ainakin kolme asiaa. Ensinnäkin hankkeilla on ennakkoluulottomia vetäjiä, jotka eivät tyydy tekemään perinteisesti ja varman päälle, vaan kurkottavat kauemmas ja pyrkivät täyttämään kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset etukenossa. Jos näiden hankkeiden vetäjät olisivat uskoneet jarrumiesten pessimistisiä kommentteja, ei mitään olisi syntynyt.

Toiseksi mikään näistä kolmesta kohteesta ei ole syntynyt yhden yrityksen voimin, vaan takana on useampia yrityksiä, rahoittajia ja tutkimushankkeita. Järvenpään tapauksessa kyse ei ole vain rakennusalasta, vaan kyse on rakennus-, energia-, palvelu- ja ict-alojen yhteistyöstä.

Kolmanneksi kaikissa hankkeissa tuotetaan lisäarvoa käyttäjille. Esimerkiksi korjausrakentamisen läpimenoajan laskettiin Riihimäen tapauksessa lyhenevän yhdeksästä viiteen kuukauteen – kouriintuntuva etu asukkaille!

Riihimäen ja Turun kohteita yhdistää lisäksi se, että suuri osa tuotannosta on siirretty teollisuushalleihin. Näin laatu paranee, prosessi nopeutuu eikä sääoloista ole haittaa. Näinköhän tulevaisuuden raksamies tai -nainen siirtyy säiden armoilta siisteihin sisähommiin?

Nämä hankkeet ovat kukin sarallaan ensimmäisiä avauksia. Kuinka tällaisia hankkeita syntyy lisää? Miten näistä hankittu oppi viedään eteenpäin? Mitä uusiutuminen merkitsee minulle?

Toimialan uudistaminen on meistä kiinni. Se on vaikeaa ja hankalaa, mutta se ei ole jonkun muun tehtävä. Kyseessä on samanlainen murros kuin matkapuhelinalalla parikymmentä vuotta sitten. Sen seurauksena Suomeen tuli hulppeasti uutta liiketoimintaa. Ilmastonmuutoskin on nähtävä bisnesmahdollisuutena, ei normeja tuovana pakkona.

Lisää esimerkkejä suomalaisesta osaamisesta voi lukea Sitran, Tekesin ja VTT:n tuoreesta Sustainable solutions from Finland -julkaisusta. Me osaamme, nyt se on vietävä käytäntöön!

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Edelläkävijöitä ja perässähiihtäjiä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Reijo Kangashttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/reijo-kangas/