Kokeile kuukausi maksutta

Energia palasi keskiöön – mitä se tarkoittaa rakennuttamiselle?

Tietoa kirjoittajasta Mikko Somersalmi
Tekninen johtaja, Rakli ry
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Energia – sen saanti, vähentäminen, kulutus ja kulutuksen ajoittaminen – puhuttaa juuri nyt.

Vuosi sitten energiaa ja päästöjä koskevassa keskustelussa vallitseva ajatus oli, että energian osalta edessä on tasainen kehitys kohti kiinteistöjen päästöttömän energian käyttöä. Samalla oli tavoitteena ottaa kiinteistöissä vähän kerrallaan käyttöön kulutusjouston elementtejä. Kannattavuus kun ei tukenut laajempien investointien käynnistymistä.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi muutti tämän keskustelun suunnan. Nyt olemme akuutin energiakriisin kanssa ongelmissa. Toisaalta energiamurros ja siirtymä uusiutuvaan perustuvaan energiajärjestelmään, jonka keskiössä ovat suuret hintavaihtelut tuotannon määrän mukaan, tulee pakotetusti nopeammin.

Ammattimaisten kiinteistönomistajien rakennushankkeissa energiansäästötoimenpiteet ovat olleet arkipäivää pitkään – myös osana vapaaehtoisia energiatehokkuussopimuksia. Toiminta on kattanut niin pienempiä toimia kiinteistöjen käytön aikana kuin investointeja isoihin energiasaneerauksiin.

Saneerausinvestoinneissa, joissa ensisijaisesti on haettu energiansäästöä, talotekniikan päivitys on merkittävässä roolissa. Investoinneilla rakennuskantaa on muokattu älykkäämmäksi ja ohjattavammaksi. Eli hitaasti vastaamaan kulutusjouston vaatimuksiin.

Energiakriisi nopeuttaa ilmiötä, joka on ollut jo pitkään tulossa. Nyt kulutusjousto- ja tehonhallintakyky nousee järjestelmien valintaperusteeksi sekä uudis- että saneerausrakentamisessa. Samalla rakennuksen kyky reagoida markkinan hintasignaaleihin lisää keskustelua datan hyödyntämisestä, datapalveluista ja alustoista kiinteistöjen elinkaaren aikana.

Kiinteistödatan hallinta ja kiinteistön reagoiva toiminnan ohjaus johtaa säästöihin. Alan toimijat ovatkin uuden oppimisen äärellä, sillä vanhojen ratkaisujen kopioiminen ei riitä.

Hankkeiden valmistelussa on mietittävä, miten tehdyt valinnat kestävät aikaa teknologioiden ja ratkaisujen kehittyessä. Monimutkaistuvat, aktiivisesti ohjattavat rakennukset asettavat lisää vaatimuksia rakennuksen käyttöönottoon. Jo nyt on vaikeuksia saada rakennukset lunastamaan suunnittelupöydän potentiaalinsa. Ketään ei käytön aikana lämmitä, että rakennus toimii teoriassa. Kyseessä on prosessin lisäksi toteutusmuoto- ja sopimusehtoasia.

Rakli on kannanotoissaan niin EU:ssa kuin kansallisella tasolla muistuttanut, että lainsäädännöllä ei tule ohjata yksittäisen rakennuksen keinoja ilmasto- ja energia-asioissa. Nämä on jätettävä toimijoiden tehtäväksi, vaikka tavoitetta vähähiilisestä ja päästötöntä energiaa käyttävästä rakennuskannasta säädeltäisiinkin. Energiamarkkinan nopea muuttuminen on osoittanut taas kerran yksityiskohtaisen sääntelyn kyvyttömyyden pysyä mukana.

Vaikuttaminen EU:n yksityiskohtaiseen sääntelyyn on tuotu esille työ- ja elinkeinoministeriön sektori-integraatiota eli uutta energiajärjestelmää käsittelevässä raportissa. Suomen päättäjien on huolehdittava siitä, että voimme kansallisesti tehdä fiksuja ratkaisuja ja kohdistaa resurssit edistääksemme kulutusjoustoa ja vihreää siirtymää. Energiaomavaraisuuskeskustelu voi jonkin rakennuksen tai korttelin tasolla olla relevanttia, mutta rakennukset eivät ole saaria tässäkään asiassa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Energia palasi keskiöön – mitä se tarkoittaa rakennuttamiselle?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Mikko Somersalmihttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/mikko-somersalmi/