Kokeile kuukausi maksutta

EPD-prosessi kuntoon ja kikkailut kuriin

Tietoa kirjoittajasta Simo Hakkarainen, Topi Paananen
Hakkarainen on Peikko Group oy:n liiketoimintajohtaja ja Paananen toimitusjohtaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Tuotteiden ympäristöselosteista on tullut osa arkea tuotevalmistajien ja tilaajien välisessä hiilikeskustelussa. Ympäristöseloste (EPD = Environmental Product Declaration) kertoo yksinkertaistettuna, paljonko kyseinen tuote aiheuttaa maapallolle haitallisia aineita ja vahinkoa, erityisesti hiilidioksidin osalta. Tätä lukemaa kutsutaan GWP-arvoksi (GWP = Global Warming Potential), joka kuvaa sitä, kuinka monta puhdasta hiilidioksidin kilogrammayksikköä tuotteen toiminnallinen yksikkö, esimerkiksi yksi kilogramma tuotetta, vastaa.

Dokumentin laatii usein ympäristönormeihin perehtynyt asiantuntija valmistajan ilmoittamien tuotantomäärien ja -päästöjen osalta. Lopullinen dokumentti verifioidaan kolmannella osapuolella ennen julkaisua EPD-kirjastoissa. EPD on vapaasti kaikkien rakennushankkeiden hiilijalanjälkiä laskevien toimijoiden käytössä esimerkiksi elinkaarilaskelmiin.

Ympäristöselosteista on tullut hinnan lisäksi kilpailukyvyn mittari. Toimittajat pyrkivät alentamaan lukujaan muun muassa hankkimalla uusiutuvaa energiaa ja kierrätettävämpiä materiaaleja sekä pienentämällä logistiikan päästöjä. Mittari toimii hyvin, sillä se parantaa ekologisten lukujen lisäksi myös taloudellisia lukuja esimerkiksi tilanteessa, jossa tuotannon hukkavirtoja saadaan optimoitua.

Peikko laati ensimmäiset EPD-dokumentit jo yli kymmenen vuotta sitten, jolloin ympäristötietoiset asiakkaat halusivat saada tiedot yhteen selkeään dokumenttiin. Nykyään itse EPD-dokumentin olemassaolo ei enää riitä, vaan lukujen sisältö sekä desimaalin tarkat hiilikilot ratkaisevat sen, olemmeko mukana rakennushankkeessa – näin kilpailu toimii! Alhaisemmat EPD-arvot edellyttävät investointeja, olemmehan kaikki valmiita sijoittamaan parempaan tulevaisuuteen?

Järjestelmässä on myös selkeitä ongelmakohtia. Vastaan on tullut esimerkiksi EPD-dokumentaatio, jossa kerrotaan, että tuotteessa käytetyt levy- ja harjateräkset tulevat Suomesta. Ongelmallista tässä on se, että harjaterästä ei ole valmistettu Suomessa enää vuosiin. Vaikka harjateräs saattaa olla Suomessa varastoitu, katkaistu ja taivuteltu, on itse teräs kiistattomasti valmistettu jossakin muualla. EPD:n arvot ovat siis joko tahattomasti tai tarkoituksellisesti muotoiltu kilpailukykyisiksi vailla totuuspohjaa.

EPD-arvojen todenmukaisuus on tärkeää järjestelmän kannalta. Kaunistellut arvot vääristävät paitsi kilpailua, myös heikentävät yhteistä taisteluamme ympäristön puolesta. Kolmannen osapuolen valvonta tulee saada aukottomaksi ja lisäksi mekanismit väärien arvojen korjaamiseksi pitää saada toimiviksi. Prosessin tulee olla sellainen, johon kaikki voivat luottaa.

On myös tärkeää, että selosteita käyttävät henkilöt osaavat tulkita ja ymmärtää lukuja. Terve skeptisyys ja valmistajien haastaminen ovat paikallaan, sillä jokaisen valmistajan pitää pystyä perustelemaan omat EPD-arvonsa. Loppujen lopuksi, rakennusalan yhteisenä tavoitteena tulee olla päästöjen vähentäminen, ja sen eteen meidän kaikkien tulee tehdä avointa yhteistyötä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “EPD-prosessi kuntoon ja kikkailut kuriin”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Simo Hakkarainen, Topi Paananenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/simo-hakkarainen-topi-paananen/