Guggenheimin säätiö on kahden miljoonan euron palkkiota vastaan ilmoittanut suostuvansa siihen, että Helsinki saa kustantaa Guggenheimin nimeä kantavan taidemuseon. Kaupungin pitäisi nyt luovuttaa museolle sama surullisen kuuluisa tontti, jonne Safa yritti saada Armi-taloaan ja jolle norjalaiset sen jälkeen ideoivat hotellia
Norjalaisten rahat ja Euroopan arvostetuimman arkkitehdin Herzogin suunnitelmat eivät kelvanneet Helsingille eivätkä varsinkaan Safalle. Guggenheim sen sijaan toivotetaan hurraahuudoin tervetulleeksi, vaikka rahat on revittävä leikkaamalla kaikista muista menoista.
Mainoskuvissa tontille on esitetty Bilbaon museon tapaista kummajaista. Se sopisi Alvar Aallon minimalistisen arkkitehtuurin viereen yhtä huonosti kuin vappunenä Lucia-neidolle.
Helsingiltä 140 miljoonaa euroa on niin iso panostus, että maksajan olisi syytä tarkoin katsoa, mitä sillä saa eikä lähteä mukaan jo muodista poistuneisiin vau-arkkitehtuurivedätyksiin. 12 000 euron neliöhinta on yli tuplasti isompi kuin Musiikkitalon, mutta vau-arkkitehtuurissa tuokin arvio voi olla alakanttiin. Jos raha on noin löysällä, niin pitikö Musiikkitalon arkkitehtuuria karsia niin rajusti?
Taiteessa tärkeintä pitäisi olla sisältö eivätkä raamit. Temppeliaukion kirkko on siksi aidointa vau-arkkitehtuuria Helsingissä. Väkisin sellaista ei saa syntymään edes isolla rahalla.
Itse olisin sitä mieltä, että Guggenheimin nimen sijaan Suomen kannattaisi nostaa designiaan Alvar Aallon kautta. Jos Finlandia-talo ei kelpaa enää musiikkikäyttöön, voisiko siitä kehittää suomalaisen designin ja arkkitehtuurin näyteikkunaa? Yhdessä Musiikkitalon kanssa se nostaisi suomalaisen taiteen arvostusta enemmän kuin tusina Guggenheimia.
Nyt kun Helsinki näyttää maailmalle mallia designin pääkaupunkina, kannattaisi sen valaa uskoa suomalaiseen osaamiseen ja tukeutua Suomen kovimpaan suunnittelubrändiin. Vaikka en itse olekaan valkoisen funktionalismin ja askeettisen minimalismin intohimoisin ihailija, Pohjolan valkea pääkaupunki ansaitsisi kuitenkin maineensa arvoisen taidekeskuksen eikä mitään disneylandia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Guggenheimia kultalautasella”