Kokeile kuukausi maksutta

Huomaako rakennusala mahdollisuuden – ihmiset haluavat kaunista

Tietoa kirjoittajasta Marjo Uotila
Perustaja, hallituksen puheenjohtaja, Intbau Finland ry, perustaja, Arkkitehtuurikapina Facebook-ryhmä
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Uutinen arkkitehti Allan Strusin Tampereen keskustaan suunnittelemasta uudesta ja silti perinteisen näköisestä, naapurustonsa vanhoihin rakennuksiin sovitetusta kerrostalosta aiheutti harvinaisen voimakkaan myönteisen mediahuomion.

Tällainen vanhaa kauniisti kunnioittava uusi rakentaminen ei ole Suomessa yleistä, ja usein sen puuttumista perustellaan tietyntyyppisillä sitkeillä mutta virheellisillä hokemilla.

”Uusi ei saa vääristää historiaa”

Muissa maissa täydennysrakentaminen nähdään mahdollisuutena jatkaa huomaavaisesti omaa perinteistä rakennettua ympäristöä myös uudisrakennuksilla.

Kaikkialla missä kulttuuriperintöä arvostetaan, edellytetään, että mahdolliset uudet rakenteet tai rakennukset tehdään historiallisiin naapurirakennuksiin sopeuttaen. Se ei ole historian vääristämistä, vaan sen huomioimista.

Tarkka tieto rakennusajankohdasta on tyypillisesti ratkaistu niinkin yksinkertaisesti kuin merkitsemällä rakennusvuosi pääoven tuntumaan.

”Kauneus on katsojan silmässä”

Uusin tutkimus kuitenkin kumoaa väitteen siitä, että jokaisella ihmisellä olisi erilainen käsitys kauneudesta. Todellisuus on päinvastainen.

Erilaisista ympäristöistä johdonmukaisesti suosikkeja ovat ennen modernismin aikakautta luodut paikat ja rakennukset. Ne koetaan mittasuhteiltaan tasapainoisiksi, rauhallisiksi ja ihmisen aisteille miellyttäviksi.

Ympäristöillä, jotka ihminen kokee kauniiksi, on merkittäviä mitattavia positiivisia terveysvaikutuksia, ja vastaavasti ympäristöillä, jotka ihminen kokee tylyiksi, on mitattavia negatiivisia terveysvaikutuksia, jotka näkyvät muun muassa veren stressihormonipitoisuuden mittauksissa.

Suurin osa ihmisistä suosisi perinteisempää ja klassismipohjaista rakennuskantaa, myös uutta, mikäli sellaista olisi tarjolla. Tämän Tampereen suunnitelman saama valtava suosio vahvistaa.

”Kaunis on kallista”

Tutkimusten mukaan kauniimmalle, perinteisemmälle uudisrakentamiselle ei ole taloudellisia esteitä, vaan esteet ovat asenteissa ja prosesseissa.

Rakennusten julkisivujen kustannukset muodostavat vain pienen osan kokonaiskustannuksista, mutta julkisivut luovat kaikille yhteistä katutilaa.

Alustavat laskelmat osoittavat, että Tampereen suunnitelman rakennuskustannukset eivät merkittävästi poikkea tavanomaisemmista uudisrakennuksista.

Uudet modernit tylyiksi koetut rakennukset eivät myöskään automaattisesti ole erityisen halpoja rakentaa – esimerkiksi sattumanvaraiselta näyttävä ikkuna-aukotus nostaa rakennuskustannuksia verrattuna rauhallisempaan julkisivuaukotukseen.

Kaupunkirakennetta tiivistävä täydennysrakentaminen on nykyisin yleisesti kaavoitustamme ohjaava periaate. Lisäksi kaupunkilaisten näkemysten huomioiminen päätöksenteossa on tullut entistä tärkeämmäksi.

Aika on nyt kypsä rohkeampaan ja avarampaan keskusteluun arkkitehtuurin ja rakentamisen roolista viihtyisämmän ja kauniimman kaupunkiympäristön toteuttamiseksi.

Tampereen perinnevaikutteisen uudisrakennuksen suunnitelman saama erittäin positiivinen palaute vahvistaa, että sellaiselle on Suomessa laaja kannatus ja kysyntä.

Tähän kysyntään vastaamisessa rakennusalalla on merkittävä rooli.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Huomaako rakennusala mahdollisuuden – ihmiset haluavat kaunista”

  1. Erinomainen kirjoitus ja arvokkaita näkökantoja. On kaikkien etu, että rakennusala löytää tämän mahdollisuuden, että kauniita kertaustyylien tyyppisiä ja ympäristöön sovitettuja rakennuksia alkaa nousta myös Suomeen.

    Vastaavaa on maailmalla paljon. Uutta perinteistä arkkitehtuuria syntyy jatkuvasti Saksaan, eri puolille Länsi-, Etelä- ja Itä-Eurooppaa ja runsain määrin Yhdysvaltoihin ja Englantiin. Se että kansalaiset tällaista kaipaavat, on nimenomaan mahdollisuus. Kysyntää on, missä on tarjonta?

  2. Erinomaista että kauneuden vaatimus huomioidaan myös valtakunnallisen tason julkaisussa. Uskon syvästi että asumisen estetiikalla on merkittävä vaikutus myös asujansa psyykkisessä hyvinvoinnissa.

  3. Suomessa on vihdoin siirryttävä moniarvoiseen rakennuskulttuuriin, johon kuuluvat uudet, perinteisen kauniit rakennukset.

  4. Suomessa rakennetaan kaunista. Mikä oikeus Uotilalla ja hengenheimolaisillaan on omia kauneuden käsite?

    1. No se sama oikeus, joka on sillä kansalaisten enemmistöllä, joiden mielestä Suomessa ei rakenneta kaunista. Mikä oikeus Niko Lappalaisella on ottaa peppukipua tästä?

  5. Totta, uudet talot ovat todella rumia. Hyvä kun viimeinkin edes keskustellaan kauniimpien talojen rakentamisesta

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Marjo Uotilahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/marjo-uotila/