Kokeile kuukausi maksutta

Asuntorakentamisesta käydään julkista keskustelua hinnan ja toteutuksen laadun osalta – siis liian kallista ja laatua laidasta laitaan. Asuntojen hintataso on niin korkea, että ostajien odotukset ovat syystä huomattavan korkealla.
RS-vakuusjärjestelmä luo ainakin pääkaupunkiseudulla harhakuvia ostajan oikeuksista. Asunto ostetaan rakennusvaiheessa, ja mitään käytännön vaikutusvaltaa lopputulokseen ei kuitenkaan ole.
Valitettavan usein käy kuitenkin niin, että rakentamisen toteutus on rakennuttajasta ja urakoitsijasta riippumatta käsittämättömän huonoa. Tämä on merkki siitä, että laadunohjaus ja muut yrityksen toiminnot eivät pysty ohjaamaan asioita toivottuun suuntaan. Käytännössä yksilöt suhaavat sitä mitä ehtivät, osaavat, jaksavat ja viitsivät. Yrityksen nimi ja perimä eivät siis takaa yhtään mitään, vaan kaikki on kiinni kussakin kohteessa työskentele-vien yksilöiden osaamisesta sekä kyvystä hoitaa asiat oikein.
Tällainen toiminta on kohtalokasta kyseisen kiinteistön tulevan elinkaaren toiminnalle. Olen äärimmäisen huolissani alati toistuvasta il-miöstä, että epäterve rakentamisen aikainen prosessi saastuttaa kiinteistön koko tulevan elinkaaren.
Varsin yleinen ilmiö tuon epäterveen rakentamisprosessin seurauksena on, että rakennuttajan valitsema isännöintiyritys/isännöitsijä vaihdetaan luottamuspulan vuoksi ensimmäisen vuoden aikana hallinnon siirryttyä osakkaille. Syynä tähän ovat osakkaiden huonot kokemukset rakennusurakan jälkitöiden loppuun saattamisessa ja takuuajan taisteluissa.

Missä ovat rakentajien ammattiylpeys ja halu tehdä kerralla valmista? Paljon puhutaan laadusta ja asiakaskeskeisyydestä, mutta siitä ei usein näy hajuakaan.

Toki tilaaja antaa aina pelimerkit pöytään, mutta urakoitsija hinnoittelee tarjouksensa sekä vastaa tekemisistään – kuka niitä hintoja laskee väärin ja niitä osaamattomia työntekijöitä käyttää?
Asenne on väärä aivan liian monilla työmaasta vastuussa olevilla, joilla paukut eivät näytä riittävän edes työmaan hoitamiseen ja työnohjaukseen, saati sitten aidosti ajatteluun ja työskentelyyn siten, että asiakkaan näkökulma todella huomioidaan. Yrityksen sanotaan olevan johtajiensa näköinen. Missä siis on johdon oikea asenne, ja minne kumarrat ääritilanteessa – liian usein isännän suuntaan, ja se on aina pyllistys asiakkaalle!

Työmailla on edelleen liikaa liikkuvia osia, joita ei kukaan hallitse, ja näyttää siltä, ettei ole oikeaa asennetta edes yrittää hallita. Aina on aikaa korjata kolme kertaa, mutta ei juuri koskaan aikaa tehdä kerralla kuntoon.
Isännöinti joutuu syyttä suotta kiusalliseen välikäteen toimiessaan osakkaiden ja rakennuttajan ja/tai urakoitsijoiden välissä. Vastaanottojen, takuuajan ja sen jälkeisen elämän kaikki kielteisyys iskee kyseisen kiinteistön asumisen ja elämisen kulttuuriin eikä poistu koskaan. Elämän jäljet näkyvät asiakirjoissa, hallinnossa, tavallisen asukkaan arjessa ja kokonaisuutena yleensä merkittävässä, kyseisen yhtiön osakkeiden arvon alenemisessa.

Korkea aika olisi päästä puheista tekoihin. Jokainen siis hoitakoon roolinsa paremmin: kunnat kaavoittajan roolissa, rakennuttaja pelimerkkejä jakaessaan, urakoitsija toteutuksessaan, isännöinti elinkaaren hoitajana ja osakkaat/asukkaat tilojen käyttäjinä. Parempi tulevaisuus pitää rakentaa yhdessä. Tämä on suuren luokan yhteispeliä, missä ei toisia syyttelemällä ja selittelemällä synny mitään rakentavaa.
Tieto x taito x asenne antaa yhtälöstä lopputuloksen. Erinomainen tieto ja taito eivät vielä takaa mitään, ellei asenne ratkaisevasti muutu. Huono asenne nollaa yhtälön liian usein.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Huono asenne saastuttaa rakennushankkeen”

  1. UUSIA IDEOITA ON LÖYDYTTÄVÄ ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN KORJAUKSIIN

    Mikko Peltokorpi kirjoitti sopivasti kärjistäen huonon asenteen saastuttavan rakennushankkeen (RL Näkökulma 9.5.14). Vähemmälle jäi hänen paremmin tuntema rakennuksen elinkaari, joka suunnittelu- ja rakennusvaiheen aikana saastuu samalla lailla ja aiheuttaa tarpeettoman korjauskierteen normaalin kulumisen lisäksi. Maksajina on poikkeuksetta asunto-osakkeen omistaja. Korjaukset ovat oma taiteenlajinsa, eikä niitä hoideta nykyään yhtään paremmin kuin uudisrakentamistakaan, pikemminkin päinvastoin.

    Asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on erinomainen lähidemokratian muoto kunhan se vain saataisiin toimimaan. Johtuuko liiasta sääntelystä vai isännöitsijäkunnan ja korjausrakentajien ja –suunnittelijoiden ammattitaidottomuudesta, prosessi ontuu usein jo alusta lähtien.

    Usein syytetään tilaajia eli asunto-osakkeen omistajia ammattitaidottomasta rakennuttamisesta, mutta siihen heillä on oikeus. Minkä muun hyödykkeen ostossa edellytetään ostajan olevan täysiverinen ammattilainen.

    Korjausprosessi ontuu siis monessa kohdin. Aluksi pitäisi kaivaa esille maksajien eli osakkaiden yhteinen tahtotila. Menetelmiä ei tähän työlääseen vaiheeseen oikein löydy. Niinpä isännöitsijä ja ”maallikkohallitus” yrittävät arvailla osakkeenomistajien mielentilaa ja vievät hanketta eteenpäin jopa urakkakilpailuvaiheeseen asti, jolloin havahdutaan, että pitäähän tästä osakkaillekin tiedottaa. Yhtiökokous painaa päälle ja asia tuodaan päätettäväksi kiireellä ns puskista.

    Äänestyksen lopputulos on sitten mitä sattuu, usein kielteinen ja tarpeellinenkin korjaus siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Olisiko isännöitsijän pitänyt hyvissä ajoin jämäkästi ohjata hallitusta oikeille raiteille?

    Kun alku on vaikeata niin jatko on monesti vielä hankalampaa. Ammattitaitoisia projektipäälliköitä ja valvojia ovat ei meinaa löytyä, urakoitsijoiden ja etenkin aliurakoitsijoiden taso kirjava. Joskus käy niin, että hankkeessa mukana olevat alan ammattilaiset isännöitsijää myöten liittoutuvat keskenään asunto-osakeyhtiön hallitusta vastaan ja alkaa varsinainen rahastus. Aikataulut eivät pidä, laatu ja asiakaspalvelu on huonoa ja kustannukset karkaavat mm erilaisten lisätöiden myötä. Takuuasioissa vetkutellaan loputtomiin.

    Julistankin tässä kilpailun: mikä avuksi, että asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeet saataisiin säällisesti hoidettua. Aivan uutta ajattelua tarvitaan. Kysymys on miljardien eurojen hankkeista
    .
    Jouko Taskinen, rakennusinsinööri
    Asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsen, Suomen asunto-osakkaat ry:n (SAO) hallituksen jäsen
    Jönsaksenkuja 3A1
    01600 Vantaa
    0400426194

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Mikko Peltokorpihttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/mikko-peltokorpi/