Kokeile kuukausi maksutta

Kaavoitukseen liittyvät meluohjearvot on aika uudistaa

Tietoa kirjoittajasta Mikko Kylliäinen
Akustiikkasuunnittelun yksikönjohtaja, A-Insinöörit
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakentamista koskevia säädöksiä on uudistettu viimeisten 25 vuoden aikana kaikilla suunnittelualoilla – joillakin useita kertoja. Yksi merkittävä poikkeus tästä on: asemakaavojen kautta rakentamiseen ratkaisevasti vaikuttava valtioneuvoston päätös 993 melutason ohjearvoista. Se on annettu vuonna 1992.

Meluohjearvoja pidetään lähtökohtana, kun arvioidaan, milloin esimerkiksi kaupunkiympäristössä aiheutuu meluhaittaa. Ohjearvojen perusteella kaavamääräyksissä asetetaan vaatimuksia rakentamiselle: rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyydelle, pihojen meluntorjunnalle ja parvekelasitusten ääneneristävyydelle. 27 vuodessa moni asia on muuttunut. Esimerkiksi aiemmin uudisrakentamisessa yleisesti käytetyt korvausilmaventtiilit ovat jääneet pois, mikä on merkittävästi parantanut uusien rakennusten ulkovaipan ääneneristystä.

Rakentamista ohjaa ohjearvopäätöksen lisäksi sen perustelumuistio. Perustelumuistiossa muun muassa todetaan: ”Jos asuintalon kadunpuoleisella julkisivun ulkopuolella ei voida varmistaa melutason olevan alle 55 desibeliä, tulee näissä tapauksissa huoneistokohtaisin järjestelyin varata huoneiston tuuletusmahdollisuus talon hiljaisemmalta puolelta”. Käytännössä 55 desibelin melutaso ylittyy aina vähänkin vilkkaampien liikenneväylien varsilla, pienissäkin taajamissa. Pientenkin asuntojen pitäisi siis avautua kahteen suuntaan, mikä useinkaan ei ole mahdollista ainakaan niin, että asuntopohjista tulisi toimivia.

Mutta mitä on tarkoittanut tuuletus vuonna 1992? Tuolloin koneellinen tulo-poistoilmanvaihto ei ollut vielä yleinen asuinrakentamisessa. Nykyisinhän asuntojen ilmanvaihto ei edes saa perustua ikkunan avaamiseen. Tuulettaminen tulee kysymykseen lähinnä poikkeustilanteissa, vaikkapa ruoan palaessa pohjaan. Tällaisesta lyhytaikaisesta ja poikkeuksellisesta tilanteesta ei voi syntyä terveyshaittaa, vaikka melutaso sisällä hetkellisesti nouseekin.

Suomen melua koskevat säädökset perustuvat pitkälti kansainvälisiin tutkimustuloksiin. Ohjearvopäätöksen taustalla ovat 1980- ja 1990-luvuilla tehdyt WHO:n tutkimukset. Kansainväliset melututkimukset taas perustuvat usein olosuhteisiin, joita meillä ei edes ole.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hiljattain tekemässä tutkimuksessa todettiin, että melulle altistuu Suomessa vähemmän ihmisiä kuin EU-meluselvitysten tilastointitapa osoittaa. Tämä johtuu siitä, että rakennuksen ulkovaipan ääneneristys on meillä hyvä jo lämmöneristysvaatimusten johdosta. Ulkoseinärakenteiden ja ikkunoiden ääneneristävyys on lämmöneristävyyden lisäksi hyvä verrattuna moniin muihin maihin. Terveyshaitan ja viihtyisyyden kannalta oleellista on se, paljonko melua siirtyy sisään, ei niinkään se, millainen melutaso julkisivun ulkopinnalla on.

Rakentamista koskevia säädöksiä on uudistettu tekniikan ja yhteiskunnan kehittyessä. Melun osalta ratkaisuja joudutaan tekemään vuoden 1992 tekniikkaan ja olosuhteisiin perustuvan säädöksen perusteella.

Alan asiantuntijana pidän tärkeänä, että kodit suojataan melulta. Olen itsekin asuntoa valitessani ottanut huomioon etäisyyden vilkkaisiin liikenneväyliin ja rautatiehen. Epätarkoituksenmukaisten ja usein kalliiksi tulevien ratkaisujen tekeminen vanhentuneiden säädösten takia ei kuitenkaan ole kenenkään kannalta järkevää.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista pitää uudistaa. Uudistustyön yhteydessä on tärkeää myös arvioida melua ja sen haittoja nimenomaan Suomen olosuhteissa ja ottaa huomioon suomalaisen rakennuskannan ja rakennetun ympäristön akustisesti korkea laatutaso.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Kaavoitukseen liittyvät meluohjearvot on aika uudistaa”

  1. Olen täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa ja tästä vääntänyt kättä kaavoittajien kanssa. On useita normeja/määräyksiä joita pitäisi tarkastella uudestaan. Tähän mennessä on ollut lähes joka vuosikymmenellä ”normin purku talkoot”, mutta mitään ihan oikeasti ei ole tapahtunut.

    Pikku lisäyksenä se, että minkä takia pihalle on annettu erillinen yöajan melutaso arvo. Eihän pihalla silloin oleskella ja jos oleskellaan niin oleskelijathan melun todennäköisesti aiheuttavat :-).

  2. Melun ohjearvojen desibelirajan alentaminen vaikuttaisi merkittävästi myös tiehankkeisiin. Tuo ohjearvo on oikeuskäytännössä todettu olevan muuta kuin ohje ja vaatii jo sinänsä mittavia rakenteita, että siihen päästään. Jos tierakentamisessa yhä suurempi osa kustannuksista menisi meluntorjuntaan saadaan hankkeita yhä vähemmän toteutettua. Minusta yhteiskunnalla ei ole varaa tähän.

  3. Kommentoin lyhyesti: Parahin kirjoittaja, on täysin mahdollista tehdä useampaan kuin yhteen suuntaan avautuvia pohjiltaan kerrassaan loistavia pienempiä asuntoja. Niitä vaan ei haluta enää tehdä. Sen sijaan pyritään mahdollisimman syvärunkoisiin rakennuksiin, joissa on pimeän käytävän molemmin puolin mahdollisimman monta pientä tai pienehköä, jopa ahdasta asuntoa porrastasannetta kohti.

  4. Sisätilojen ohjearvojen täyttyminen on minimivaatimus, josta ei voida poiketa ja ne on käytännössä aina saavutettavissa, olipa ympäristömelun taso mikä tahansa. Kaavoituksen tehtävä on kuitenkin luoda myös viihtyisää ja terveellistä elinympäristöä, joka mahdollistaa virkistäytymisen ja liikkumisen asuntojen välittömässä läheisyydessä. Tähän nykyiset ohjearvot ovat varsin hyvät, eikä niitä ainakaan voi lieventää.

  5. ”Alan asiantuntijana pidän tärkeänä, että kodit suojataan melulta.”

    Hieno juttu ja menetkin sitten varmaan kertomaan tuon myös kaiken maailman WKND:ien sun muiden mölyapinafestareiden järjestäjille. Vai onko toisten melu ns. tasa-arvoisempaa kuin toisten?

  6. Kansanedustaja Sanna Lauslahti teki eduskunnassa 2017 kirjallisen kysymyksen melunormien tarkistamisesta, koska tutkimustieto on osoittanut, että nykyiset kaavoituksessa käytettävät normit ovat liian löysät. Ministeri Tiilikaisen vastauksessa todetaan mm. seuraavaa: ”Melua koskevat ohje- tai raja-arvot annetaan kansallisesti perustuen tutkittuun tietoon haittavaikutuksista. Maailman terveysjärjestö on parhaillaan valmistelemassa suositusarvoja yhdyskuntamelulle. Suositusarvot tulevat koskemaan muun muassa eri liikennemuotoja. WHO:n suositusarvojen pohjalta tullaan arvioimaan nykyisin voimassa olevien kansallisten ohjearvojen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa uusimpaan tietoon melun terveysvaikutuksista.”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Mikko Kylliäinenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/mikko-kylliainen/