Kivinen tie metropolihallintoon

Tietoa kirjoittajasta Mikko Kortelainen
Toimittaja, mikko.kortelainen@sanoma.com, Twitter: @toimittaja1
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Talousneuvostolle esiteltiin alkuviikosta professorien arvio Suomen talouskriisin luonteesta. Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Matti Pohjolan kirjoittaman muistion mukaan Suomi ei ole toipunut vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden romahduksesta. Käsillä oleva kriisi on osaltaan jopa vaikeampi kuin 1990-luvun lama, koska tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ennen kokemattomalla tavalla ja kasvun resepti on hukassa.

Professorien mukaan Nokia-vetoisen ICT-klusterin menestys ylläpiti pitkään jopa petollisen suotuisaa talouskasvua. Näissä oloissa palkat nousivat enemmän ja julkiset menot kasvoivat ripeämmin kuin olisi ollut kestävän kehityksen kannalta suotavaa. Uuden kasvun aikaansaaminen vaatii aikaa ja poikkeuksellisia ponnistuksia. Valtiovalta voi auttaa talouskasvua kohentamalla yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä, edistämällä työn liikkuvuutta sekä tukemalla tutkimusta ja innovaatioita. Professorit korostavat myös kasvuyritysten merkitystä talouden uudistumisessa ja valtion osuutta tämän toiminnan suotuisassa kehittymisessä.

Pääkaupunkiseudun vahva metropolihallinto on yksi muistion keinoista talouskasvun luomiseen. Hallinto päättäisi muun muassa maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. Metropolialuetta koskevia tehokkaita päätöksiä tarvitaan ”osaoptimoinnin vähentämiseksi” sekä koko Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suomeksi sanottuna professorit tarkoittanevat, että kunnat eivät voisi enää kerätä rusinoita pullasta ja tehdä vaikkapa vuokra-asuntopäätöksiä pelkästään oman kunnan etua ajatellen. Koko Suomi hyötyisi, jos kohtuuttoman kalliin asumisen hintaa pystyttäisiin pudottamaan ja parantamaan siten myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tällä ydinalueella.

Työryhmä valmistelee parasta aikaa metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Tehtävänä on muun muassa valmistella, miten hallinto, rahoitus ja päätöksenteko hoidetaan. Näyttää sille, että työryhmällä on edessä mahdoton urakka. Aikataulu on järjettömän tiukka, sillä hanke alkoi viime syksynä ja valmista pitäisi olla jo ensi syyskuun puolivälissä, vieläpä hallituksen esityksen muodossa. Valtavan asiakokonaisuuden puiminen edellyttäisi enemmän aikaa. Esitys varmaan valmistuu, mutta kokonaan toinen juttu on, onko sillä mitään mahdollisuuksia edetä käytäntöön. Toimiakseen metropolihallinto tarvitsee todellista päätösvaltaa, mikä on kunnilta pois. Kunnat pitävät varmasti kynsin hampain kiinni muun muassa kaavoitus- ja verotusoikeudestaan. Eikä sekään miellytä kaikkia, että muutos todennäköisesti vähentäisi myös virkamiesten ja luottamushenkilöiden määrää.

Professorien muistiossa todetaan, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute pääkaupunkiseudulla on omiaan nostamaan koko maan rakenteellista työttömyyttä. Työeläkeyhtiöillä olisi kiinnostusta vuokra-asuntotuotantoon, mutta hyvällä paikalla olevasta tonttimaasta on puutetta. Professorien mielestä hallituksen tulisikin asettaa pääkaupunkiseudun kunnille sitovia rakennuskelpoisen tonttimaan kaavoitusvelvoitteita.

Tarvittaessa tulisi ”käyttää voimallisesti” mahdollisuutta määrätä verosanktio kaavoitetun, mutta rakentamattoman tonttimaan omistajalle

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kivinen tie metropolihallintoon”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi