Elinkeinoelämä ryhmitellään teollisuustuotantoon, kauppaan ja muihin palvelualoihin sekä rakentamiseen. Väitän kuitenkin kymmenen yrittäjävuoden kokemuksella, että ainakin korjausrakentaminen on myös palvelua. Menestyksellisessä korjausrakentamisurakassa on koko ketjun oltava rakennuttajakonsultista, suunnittelijasta, urakoitsijasta ja lukuisista alihankkijoista yksittäiseen putkimieheen asti oikeasti asiakaslähtöisiä. Kaikkien sidosryhmien on sitouduttava siihen ja jätettävä oman edun maksimointi sikseen.
Asiakaslähtöisyydessä on kyse ennen muuta asenteesta. Työnjohto on avainasemassa, tämä koskee niin esimiestyöhön kuuluvaa valvontaa ja ohjausta kuin aktiivista yhteydenpitoakin taloyhtiöiden edustajiin sekä asukkaisiin. Hyvän tiedonkulun merkitystä ei taloyhtiöhankkeissa voi yliarvioida. Tärkeää on peruskorjauksesta tiedottaminen ajoissa ja seikkaperäisesti asukkaiden näkökulmasta tarkastellen.
Jos työn alla on esimerkiksi 200 osakehuoneistoa, yleensä niistä ainakin sadassa on erilaisia urakasta poikkeavia muutostöitä. Esimerkiksi keittiöön tai kylpyhuoneeseen halutaan erilaisia pintarakenteita tai varusteita, isompaa allasta yms. Korjausrakentamisprojekti on hyvä, ellei jopa paras, tilaisuus kodin uudistuksiin. Myös toteutusryhmällä on oltava ymmärrystä osakkaan muutostoiveille. On täysin selvää, että asuvat osakkaat, ja miksi eivät sijoittajatkin, haluavat tehdä oman asuntonsa ”itsensä näköiseksi”. Tämä heille suotakoon.
Urakoitsijoiden on toteutettava toiveet laadukkaasti ja taivuttava mitä erilaisimpiin ratkaisuihin ilman aikataulujen tai kustannusten venymistä perusteettomasti. Tämä on suuri haaste tilanteessa, jossa kiusana on kova kiire varsinkin kesäsesonkeina. Olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvä, jos peruskorjausurakoita käynnistyisi enemmän jo talvella. Materiaaleja ja ennen kaikkea työvoimaa on silloin paremmin saatavissa. Sääkään ei yleensä muodostu esteeksi talvisissa peruskorjauksissa. Tähän suuntaan kehitys on onneksi menossa.
Vahva ammattitaito, suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys mahdollistavat paremman joustavuuden ja odottamattomiin asioihin varautumisen. Urakoitsijan koko ei välttämättä ratkaise. Pienillä sekä keskikokoisilla yrityksillä voi olla joustavuutta ja palvelukykyä, vaikka voimavarat ja toimintakapasiteetti olisivat rajalliset. Yrittäjällä on oma mainekin pelissä, jotta hän tohtii kulkea yrityksensä peruskorjaamien talojen ohi kirkkain silmin eikä huppu päässä peläten asukkaiden kohtaamista.
Täydellisyyttä ei kukaan voi koskaan asiakaspalvelussa saavuttaa, mutta sitä kohti kannattaa ponnistella. Elintarvikejalostajan TV-mainosta mukaillen voi korjausrakentajakin sanoa, että ”parempi palvelu – hyvä mieli”. Peräänkuulutan myös tilaajan vastuuta hyvän asiakaspalvelun kehittämisessä. Vaatikaa kunnon palvelua, älkääkä tyytykö siihen, että vastaava työnjohtaja on aina ”matkalla” (työmaalta toiselle). Vertailkaa ja vaihtakaa kokemuksia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Korjausrakentaja on palveluammatissa”