Kokeile kuukausi maksutta

Kriisi tuo uusia näkökulmia tekemiseen – tuottavuuskin voi nousta

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Koronakriisi on ollut ja on edelleen terveydenhuollolle jättimäinen ponnistus. Samalla se on osoittanut, että terveydenhoidon tilojen on taivuttava nopeasti uusiin tilanteisiin. On tarvittu esimerkiksi uudenlaisia näytteenottopisteitä, lisää tehohoitotiloja ja varasairaaloita voimakkaiden tautiaaltojen varalle.

Koronavuosi on siis laittanut paitsi ihmiset myös rakennukset koville. Suomessa on rakennettu viime vuosina sairaalatiloja miljardien eurojen arvosta, ja tulevaisuuden sairaaloissa juuri muuntojoustavuus on yksi olennaisista ominaisuuksista.

Uudet digitaaliset työkalut, kuten yhteiset virtuaalitilat, ovat tuoneet myös sairaalatilojen loppukäyttäjät eli hoitohenkilöstön aiempaa paremmin mukaan toimintalähtöiseen suunnitteluun. Lopputuloksena pitäisi olla tehokkaita tiloja, jotka vastaavat juuri tämän hetken tarpeisiin, mutta ovat myös muunneltavissa tulevaisuudessa.

Inhottava koronakriisi voi siis tuskan lisäksi tuottaa myös aiempaa parempia tiloja, kun poikkeusaika pakottaa arvioimaan monia asioita uudesta näkökulmasta. Samalla se pakottaa rakentamisessakin monenlaiseen kehitystyöhön.

Esimerkiksi niin sairaala- kuin toimistotilojenkin ilmanvaihdon kehittäminen korona-ajan vaatimusten mukaiseksi on haaste suunnittelijoille, tuotteiden valmistajille ja rakentajille. Samalla tavalla työmaatasolla on luotu koko ajan uusia digitaalisia keinoja töiden hallitsemiseen ja itse työtä on jaettu ja jaksotettu uudella tavalla.

Britanniassa on tuoreeltaan tutkittu korona-ajan järjestelyjen nostaneen rakentamisen tuottavuutta. Se voi olla vain hetkellinen muutos, mutta kriisi voi hyvinkin tuoda myös pysyvää parannusta rakentamisen käytäntöihin ja työn tehokkuuteen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Kriisi tuo uusia näkökulmia tekemiseen – tuottavuuskin voi nousta”

  1. Taitaa lähes kaikki suuret sairaalan olla valmiita tai rakenteilla. Niitähän on rakennettu oikein urakkakaupalla.

    1. Sairaalarakentamisen buumi on vasta huipussaan tänä vuonna. Esimerkiksi Oulussa yliopistollisen sairaalan työt ovat päässeet vasta vauhtiin ja Helsingissä jättimäisen Laakson sairaalan työt eivät ole edes alkaneet. Niissä riittää työmaata vuosikymmenen lopulle saakka. Kuopiossakin ollaan vasta sairaalahankkeen kakkosvaiheessa. Turussa jättiurakka on loppusuoralla, mutta Turku aloittikin työt jo paljon ennen nykyistä Sote-hysteriaa.

  2. Tämä nyt tulee hieman myöhään tämä kommentti, koska löysin boginne vasta eilen. Sorry tahmeudestani.

    Jossain vaiheessa koronaa arvelin siitä tulevan ehkä jotain hyvääkin. Nyt se hyvä voisi olla suomalaiset työntekijät.
    Vuosikausia suomalaisia ammattilaisia on syrjitty halpatyövoiman varjolla. En ole koskaan tajunnut, kuinka luku-, kirjoitus- ja ehkä ammattitaidotonkin voisi olla parempaa työvoimaa suomalaiseen verrattuna.

    Jo työaikanani oli mahdollisuus tutustua moniin (silloin lähinnä virolaisiin) työtekijöihin. Olivat poikkeuksetta tumpeloita. Kuinka oli mahdollista, että kun Tallinassa laivaan astui mies ja kirves täysin vailla mitään ammattikoulutusta ja -taitoa, sama mies Helsingin satamaan astuessaan olikin koulutettu ja kokenut timantinkova ammattilainen. Todella nopeaa koulutusta ja vielä merellä.

    Pari vuotta sitten mediassa kerrottiin, kuinka kortistossa on tuhansia metalliteollisuuden osaajia, mutta silti Suomeen rahdattiin tekijöitä muualta. Toki halvalla. Tuo halvalla ei vaan koske suomalaisia veronmaksajia. Lasku annetaan meille. Kun halpatyövoima saa jotain 3 eur/h, ei hän sillä Suomessa elä, vaan suomalaiset veronmaksajat avittavat. Samaan aikaan suomalainen työtön saa tukea ja korvausta ja maksaa sitä myös halpatyöman perheellekin siellä jossain. On sitä perhettä tai ei. Kukapa sen tarkistaisi ja miten ? Virallisesti tuo perheen avustaminen koskee vain EU-kansalaisia, mutta kierrätys toimii. Median mukaan Romania on jo välittänyt muualta tulevia ja ottanut suojelukseensa.

    Marjatiloilla on ollut vuosia aikaa etsiä ja kouluttaa suomalaisia poimijoita. Ei ole kelvannut ja nyt sitten korona-aikaan kitistään, kun ulkomainen halpatyövoima ei pääsekään maahan. Aivan kuin jokaikinen muualla asuva olisi aivan ylivertainen poimija ihan vaan kotimaansa perusteella.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Tapio Kivistöhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tapio-kivisto/