Kokeile kuukausi maksutta

Kuka hyödyntää rakentamisen digi-innovaatioita – sinä vai kilpailijasi?

Tietoa kirjoittajasta Sami Holopainen, Olli-Pekka Piirilä, Antti Salmela
Vanhempi tutkijainsinööri Sami Holopainen, johtava tutkijainsinööri Olli-Pekka Piirilä, johtava tutkijainsinööri Antti Salmela Patentti- ja rekisterihallitus
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Tietomallipohjainen digitaalinen rakentaminen on voimakkaassa kasvussa, mutta tietoisuus alan innovaatioiden suojaamisesta ei seuraa mukana. Suomessa ei ole havahduttu alan patenttihakemusten määrän kasvuun, joka painottuu erityisesti itäiseen Aasiaan. Millä tavalla Suomessa vastataan kiristyvään kilpailuun kasvavilla markkinoilla? Olemmeko jäämässä jalkoihin?

Tietokoneella toteutettavien keksintöjen patentointi koetaan haastavaksi, ja se vaatii asiantuntemusta. Patentoinnin edut omien tuotteiden suojaamisessa ja vaikutukset kilpailijoiden immateriaalioikeuksiin ovat kuitenkin kiistattomat. Patentilla suojatuilla innovaatioilla voidaan myös ansaita merkittäviä lisensiointituloja, ja ne vaikuttavat yrityksen brändiin.

Mitä sitten tiedetään rakentamisen digitoitujen ratkaisujen, kuten tietomallien, patentoitavuudesta?

Vielä 1990-luvulla tietokoneavusteinen suunnittelu suljettiin Euroopassa patentoitavuuden ulkopuolelle. Se katsottiin epätekniseksi kognitiiviseksi toiminnaksi, vaikka lopputuloksena saatava tekninen objekti saattoi olla patentoitavissa. Linja on muuttunut vähitellen yksittäisten oikeusratkaisujen kautta.

Euroopan patenttiviraston (EPO) valituslautakunta linjasi vuonna 2006, että virtapiirien suunnittelussa käytettävä simulointimenetelmä voi olla patentoitavissa ilman, että viitataan suunnittelun lopputuotteeseen, koska suunnittelumenetelmät ovat tärkeä osa teollista tuotantoprosessia. Siksi pelkällä menetelmälläkin voi olla patentoitavuudelta edellytettävä tekninen vaikutus. Suunnittelun kohteen on oltava tekninen ja riittävän rajattu, ja suunnittelumenetelmä tulee rajata juuri tähän tarkoitukseen.

Missä määrin tämä niin sanottu Infineon-päätös soveltuu rakennusalalle?

Virastokäsittelyn periaatteet simuloinnin ja mallintamisen osalta Suomessa käyvät ilmi esimerkiksi patentin FI124570 virastokäsittelyn asiakirjoista. Patentti koskee simulointimenetelmää reaktorisydämen optimaalisen latausjärjestelyn määräämiseksi, mutta se on hyvä esimerkki keksinnön käyttötarkoituksen rajaamisesta ja soveltuu myös digitaalisen rakentamisen alalle. Rakentamisen tietomallinnusta koskevan eurooppalaisen patentin EP2851816 virastokäsittelyä voidaan myös pitää edustavana esimerkkinä.

Tuore EPOn valituslautakunnan päätös vuodelta 2019 (”Connor”) liittyy ympäristörakentamiseen, kävelijöiden liikkeen simuloimiseen rakennetussa ympäristössä. EPOn mielestä tämä simulointimenetelmä ei ollut patentoitavissa. Päätöksestä valitettiin, ja valittaja kysyi, millä tavalla kävelijöiden liikkeen kuvaaminen elektronien liikkeeseen perustuvalla mallilla eroaa virtapiirin simuloinnista. Miksi vain jälkimmäinen olisi teknistä?

Yllättäen valituslautakunta pidättäytyi ratkaisemasta asiaa ja siirsi sen laajennetun valituslautakunnan ratkaistavaksi. Odotettavissa on siis tarkennettu linjaus simulointimenetelmien patentoitavuudesta. Tällöin myös digitaalisen rakentamisen patentointiperiaatteet tarkentuvat.

Patentin saaminen digitaalisen rakentamisen alalla on mahdollista, joskin se voi olla haastavaa. Edellä viitatuissa kielteisissä päätöksissä ei ole ollut kyse siitä, etteivätkö digitaalisen rakentamisen ratkaisut ylipäänsä voisi olla patentoitavissa, vaan siitä, mikä tulkitaan tekniseksi vaikutukseksi. Teknisten keksintöjen suojaaminen patenteilla on tehokas tapa varmistaa jalansijansa kasvavilla markkinoilla. Tämä pätee myös digitaalisen rakentamisen innovaatioihin.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Kuka hyödyntää rakentamisen digi-innovaatioita – sinä vai kilpailijasi?”

  1. Taitaa olla pöytälaatikossa paras suoja, toisaalta rakentaminen vaatii suuria pääomia ja on säänneltyä tiukkaan, se jo estää kokeilukulttuuria, etappisiat vain rankaisevat lisävaatimuksilla tietomallin käyttäjiä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Sami Holopainen, Olli-Pekka Piirilä, Antti Salmelahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/sami-holopainen-olli-pekka-piirila-antti-salmela/