Nykyisessä mediamaisemassa ei ole itsestään selvää, että on lehtiä, jotka seuraavat tiettyä toimialaa. Rakennusalalla on perinteisesti ollut runsas valikoima erilaisia medioita, jotka ovat kertoneet tiukasti yhden rakentamisen lohkon tai laajemmin koko toimialan tapahtumista ja kehityksestä. Vuosien saatossa moni julkaisu on vaihtanut olemustaan, siirtynyt verkkoon tai joutunut lopettamaan.
Mediaa syövät ennen kaikkea mainostamisen siirtyminen digitaaliseksi ja ylikansallisten yhtiöiden alustoille sekä koko ajan koveneva kilpailu vastaanottajien ajasta.
Takavuosien lehti-ilmoittelun kulta-aika karkaa yhä kauemmaksi.
Rakennusalan mediaa, kuten Rakennuslehteä, on painanut myös alan pitkään jatkunut taantuma. Yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan ja karsimaan kaikkia kulujaan. Se näkyy myös Rakennuslehden sivuilla. Ilmoittelu on ollut alamäessä, mikä on tuntunut lehden sivumäärissä.
Samalla kun raportoitavaa ja kirjoitettavaa rakennusalasta riittää murrosaikana yllin kyllin, lehdet eivät ole samanlaisia kuin vielä vuosikymmenen alussa ilmoittelun muutosten vuoksi.
Vaikka sivuja onkin vähemmän, olemme kuitenkin pitäneet lukijan saaman journalistisen sisällön määrän ennallaan. Otsikoita ja juttuja on printtilehdessä hyvinkin sama määrä kuin rakentamisen kuumina vuosina. Sama koskee verkkoa. Jokainen päivä verkosta löytyy runsaasti luettavaa rakennusalan tapahtumista.
Mediaostamisen ja -käyttämisen muutos on siis saanut rahavirrat kääntymään kansainvälisille jättiläisille. Samalla on takuuvarmaa, että ne eivät tule koskaan tekemään yhtään artikkelia suomalaisista työmaista tai alan työntekijöistä. Alustat toki mielellään jakavat muiden tekemiä tuotoksia.
Nyt kun rakennusala on pääsemässä pitkästä aikaa taas nousuun, on aika puntaroida, ovatko alaa seuraavat mediat yhä merkityksellisiä – halutaanko edelleen kertoa suomalaisten rakentajien tarinaa. Se vaatii tilaajia ja ilmoittajia jatkossakin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kuka kertoo rakentajien tarinaa?”