Kiertotalous, Circular Economy, on päivän sana. Jotta päästäisiin yleisiin kierrätystavoitteisiin, on tärkeää kierrättää myös rakennusteollisuuden materiaalit. Meidän on keksittävä muun muassa vanhoille betonirakenteille muitakin käyttökohteita kuin tienpohjat, luotava käyttökohteita jotka säilyttävät tuotteiden arvon.
Konttikoulut kiertävät jo, mutta miten saamme 30–50 vuoden käyttöön tarkoitetut, monimuotoiset rakennukset kiertoon? Miten luoda sijoittajalle arvoa siten, että rakennuksen arvo mitattaisiin sen käyttöarvon lisäksi myös sen komponenttien jälleenmyyntiarvona uusiin rakennuksiin?
Rakentamisessa kiertotalous ei välttämättä tarkoita pelkästään koko rakennuksen purkamista ja uusiokäyttöä. Modulaarisuuden kasvattaminen rakennusosissa ja liitoksissa mahdollistaa rakennuksen muuntamisen sen käyttöiän aikana. Mitä osia rakennuksesta voidaan tehokkaasti uusiokäyttää, ja mihin kohtaan voidaan tehokkaasti rakentaa uutta, mahdollistaen koko rakenteen uuden käyttötarkoituksen?
Merkittävä teema rakenteiden uusiokäytöstä puhuttaessa on ”Design for Disassembly”, eli miten rakentaa rakennuksia, jotka on suunniteltu myös purkua ajatellen. Elementtien uusiokäytön mahdollistajana tarvitaan myös täysin uusia liitosratkaisuja. On kehitettävä liitoksia, joilla elementit sekä kiinnitetään että myös irrotetaan toisistaan tehokkaasti. Elementtien liitostekniikka ja rakennuksen stabilititeettilaskelmat pitää arvioida uudella tavalla. Itse materiaalikustannukset eivät välttämättä nouse, mutta varsinaisen rakentamisprosessien aikana voi tulla lisää suunnittelu- tai työkustannuksia.
Rakentamisen iso muutos 3d-mallinnusohjelmistojen käytössä tukee merkittävästi kiertotalouden mahdollisuuksia. Tietomalleihin voitaisiin kätevästi ja kustannustehokkaasti liittää sekä elementtien tekninen tieto että työohjeet rakenteiden purkamiseen. Näin tietomalli toimisi eräänlaisena teknisenä passina. Sijoittaja voisi parhaimmassa tapauksessa ajatella rakennuksensa 3d-mallia eräänlaiseksi rakennuskomponenttien myyntikatalogiksi tulevia vuosia varten.
Käytettyjen rakennuskomponenttien markkinat ovat Suomessakin aluillaan, mutta miten tätä markkinaa voisi skaalata ylöspäin, jotta aito digitaalinen markkinapaikka syntyisi ja puretut komponentit olisivat parempilaatuisia? Miten viranomaismääräykset mahdollistaisivat paremman uudelleenkäytön, eivätkä määrittelisi käytettyä elementtiä vain jätteeksi?
Tanskassa paljon puheen sijasta on meneillään konkreettinen pilottiprojekti, ”Circular House”. Tämän Århusin kaupunkiin rakennettavan asuinkerrostaloprojektin tavoitteena on yli 80-prosenttinen betonielementtien kierrätysvalmius. Milloin Suomessa päästäisiin powerpointeista konkreettisten pilotointien pariin?
Nyt tarvitaan edistyksellinen tilaaja, rohkea rakennusliike, uutta luova suunnittelijatoimisto sekä innovatiivinen elementtitehdas. Suomessa on poikkeuksellisen edistyksellinen elementtirakentamisen perinne, jota maailmalta tullaan Aasiaa myöten ihastelemaan. Perinteestä pitäisi kuitenkin kehittää tulevaisuuden kilpailukeino.
Meillä on oiva pohja kehittää elementtiteollisuuteen jotain uutta kiertotalouden vaatimuksien mukaisesti: aivan uusia, maailmanluokan ratkaisuja, joita tämä maailma kipeästi tarvitsee. Peikko on valmis tuomaan projektiin mukaan oma osaamisensa betonirakentamisen liitosteknologian osalta ja vahvan halun kehittää jotakin uutta ja merkittävää – yhdessä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Laitetaan elementit kiertämään”