Kokeile kuukausi maksutta

Länsimetro oppi huonosta hyväksi

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Espoossa pääosin kulkevan Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen käsittely julkisuudessa eroaa kuin yö ja päivä. Melko tarkalleen viisi vuotta sitten avattu ensimmäinen osuus Matinkylään ehti vuosien varrella kärsiä monista rakennusaikaisista ongelmista ja viivästyksistä sekä vielä käyttöönoton takkuamisesta ennen lopullista avaamista. Ykkösvaiheen avauspäivästä tuli surkuhupaisa arvausleikki, jossa veikattiin, milloin matkustajat oikeasti pääsevät astumaan metroon sisään.

Viime viikolla Länsimetro pääsi ilmoittamaan, että kakkosvaiheen liikennöinti Kivenlahteen alkaa joulukuun alussa. Tällä kertaa metrojatke valmistui jo monta vuotta tiedossa olleessa aikataulussa, alle budjetin ja ilman minkäänlaisia kohuja. Saavutusta voi pitää tilaajalta ja rakentajilta erinomaisena – onhan kyseessä jättihanke ja edelleen varsin ainutkertaista rakentamista Suomessa.

Rakentamisen yhteydessä puhutaan usein ongelmista ja aika paljon harvemmin, mitä niistä on opittu. Länsimetron osalta kannattaisi puhua. Oppimista on tapahtunut roimasti: ensimmäisen vaiheen kokemukset hyödynnettiin menestyksellisesti kakkosvaiheessa. Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi totesikin viime viikolla, että oppien pohjalta tehtiin muutoksia muun muassa johtamiseen ja hankkeen organisaatiomalliin. ”Aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyötä ja työturvallisuutta seurattiin tilannejohtamisen mallin mukaisesti”, Saksi tiivisti.

Länsimetron valmistuminen on hyvä käyntikortti rakentamiselle, sen julkisuuskuvalle ja ylipäätään vaativille hankkeille. Sitä varmasti käytetään esimerkkinä lähivuosina, kun onnistumisen edellytyksiä opiskellaan ja valmistellaan.

Samaan aikaan Väylävirasto, kymmenen kaupunkia ja Rakli ovat juuri saaneet valmiiksi mallin, jonka avulla tarkastellaan, miten isoissa infrahankkeissa epävarmuustekijöitä voi ottaa huomioon ja tiedottaa niistä kustannusarvioiden yhteydessä. Luvassa on siis entistä parempaa ja tietoisempaa hallintaa isoissa hankkeissa. Tarvetta on, sillä yleensä aina projektien edetessä vastaan tulee muuttuvia tilanteita, kuten Kruunuvuorensillan rakentaminen Helsingissä tänä syksynä osoitti: merenpohja olikin toisenlaista kuin ennakkoon oli arvioitu.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Länsimetro oppi huonosta hyväksi”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat