Isännöintiala pyristelee irti huonosta julkisuudesta ja sen tuomasta mainehaitasta. Alan kartelli on ollut mediassa isosti esillä, eikä syyttä.
Markkinaoikeus määräsi kartellista seuraamusmaksuja alan yrityksille ja Suomen Isännöintiliitolle. Lopullinen ratkaisu saadaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Syylliset yritykset selviävät Suomessa sakoilla. Yhdysvalloissa kartellista tuomitaan pääpukareita jopa vankeuteen.
Väärille raiteille mentiin vuosina 2014–2017. Noiden vuosien toiminta Isännöintiliitossa on hämmästyttävää. Liitto ja sen hallitukseen kuuluneet yritykset sopivat isännöintipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistamisesta ja hinnankorotuksista. Lisäksi ne sopivat, että lakiuudistusten myötä isännöintiyrityksille tulevat uudet tehtävät veloitetaan asiakkailta isännöintisopimusten ulkopuolisina lisäpalveluina.
Tuollainen kimpassa sopiminen on kiellettyä. On outoa, että liiton silloinen toimitusjohtaja Tero Heikkilä ja hallitus eivät nähneet junailuissaan mitään hämärää.
Heikkilä sai potkut. Suuri osa muustakin Isännöintiliiton henkilöstöstä on viime vuosina vaihtunut. Kartellisyytökset ovat olleet koko ajan tummana pilvenä myös uudistuneen Isännöintiliiton taivaalla.
Kun päätös korkeimmasta hallinto-oikeudesta aikanaan on saatu ja maksut maksettu, on vanhat synnit selvitetty, ja isännöitsijöiden etujärjestökin voi suunnata uutta kohti. Jos ei ihan puhtaalta pöydältä, niin ainakin jonkin verran siivotulta.
Isännöintiliiton toimitusjohtajana vuonna 2019 aloittanut Mia Koro-Kanerva on rehdisti ja reilusti pyydellyt anteeksi liiton vanhoja mokailuja, joita hän ei itse ole ollut tekemässä.
Alalla on ihmetystä herättänyt se, että liitto edelleen tulkitsee, että kartellilla ei ollut vaikutusta hintoihin. Tätä näkemystä voi pitää mielipiteenä, ei toteen näytettynä faktana.
Isännöintiliitto petaa väitteellään asemia mahdollisia tulevia vahingonkorvausvaateita vastaan. Kiinteistöliitto kiirehti markkinaoikeuden päätöksen jälkeen ohjeistamaan taloyhtiöitä muistuttaen, että kartellista vahinkoa kärsineellä taloyhtiöllä on oikeus saada täysi korvaus aiheutuneesta vahingosta vahingon aiheuttaneelta.
Vahinkoja koskeva todistelu on aina ratkaisevassa roolissa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä.
Taloyhtiön olisi jotenkin hommattava näyttöjä maksamistaan ylihinnoista, ja siksi niiden onkin syytä miettiä, onko järkeä alkaa oikeudenkäyntiprosesseihin. Ainakin kiinteistön oikeusturvavakuutuksen ehdot kannattaa selvittää, jottei käy kylmät.
Saa nähdä, riittääkö jollakin taloyhtiöllä voimia selvittää isännöitsijöiden hintatasoa ennen kartellia, kartellin aikana ja mahdollisesti kartellin jälkeenkin. Voi olla työläs urakka.
Suomessa on jo vuosikausien ajan siirretty isännöitsijöille tulevia korvauksia kiinteistä maksuista erillisveloitettaviin tehtäviin. Isännöitsijät ovat luonnollisesti tavoitelleet kokonaislaskutuksen lisäämistä, eli ne ovat nähneet bisneksen paikan. Taloyhtiöt ovat tämän kyllä huomanneet.
Isännöintiala on nyt julkaissut uudet eettiset ohjeet. Niiden mukaan isännöitsijän on eriteltävä vähintään kerran vuodessa selkeästi isännöintipalkkioiden kiinteä ja erillisveloitettavien palkkioiden määrä.
Taloyhtiön ja isännöintitoimiston välistä luottamusta rakennetaan siis ohjeistamalla.
Aidon luottamuksen syntymiseen vaaditaan muutakin. Paras keino isännöitsijälle on tehdä sovitut asiat sovitusti ja olla avoin taloyhtiölle maksettaviksi tulevista kustannuksista.
Isännöitsijöistä moni toimii jo nyt niin kuin pitää, mutta niitäkin riittää, joille uudet ohjeet vaativat muutoksia omaan toimintaan.
Taloyhtiön halu kontrolloida isännöitsijän tekemisiä on ymmärrettävää. Kukaan ei uskalla antaa vapaita käsiä isännöitsijälle huseerata taloyhtiön nimissä.
Nyt on menossa kyttäysvaihe. Taloyhtiö vahtii isännöitsijän toimia, ja isännöitsijä tarkkailee taloyhtiön reagointeja.
Jos hommat sujuvat, palautuu luottamuskin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Luottamus isännöitsijöihin voi palautua kyttäysvaiheen jälkeen”