Luottamus on allianssi- ja yhteistyömallien tärkein rakennusmateriaali

Tietoa kirjoittajasta Tuomas Särkilahti
Toimitusjohtaja, Skanska Oy, RIL:n puheenjohtaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kirjoitin Rakennuslehteen keväällä 2018 ajatuksiani allianssimalleista. Sen jälkeen kokemusta ja tietämystä on kertynyt Skanskaan sekä alliansseista että muista yhteistoiminnallisista malleista useiden suurten hankkeiden edetessä ja ensimmäisten jo valmistuessa.

Allianssit ja muut niitä muistuttavat mallit koostuvat erillisestä kehitys- ja toteutusvaiheesta. Olemme oppineet, että joskus tuskaisankin kehitysvaiheen jälkeen rakennusvaiheessa kiitos seisoo, jos vain vaikeat kustannuskeskustelut on käyty ja päätökset tavoitebudjetin sisällöstä on tehty kehitysvaiheessa vedenpitävästi. Silloin asioita ei tarvitse räjäyttää atomeiksi enää kesken rakentamisen. Kunnolla tehty kehitysvaihe takaa, että hankkeen budjettia ei laadita ylioptimistiseksi ja yhteistyössä toteutuksen aikana löytyvät säästöt hyödyttävät kaikkia allianssin jäseniä tasapuolisesti. Vaikeiden keskustelujen onnistuminen perustuu erityisesti hankkeen ydinhenkilöiden väliseen luottamukseen.

Kokeneet allianssikonkarit sanovat, että heti hankkeen alussa on tärkeää viettää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä, jotta kaikki oppivat tuntemaan toisensa. Yhteistoiminnallisia, hyvin valmisteltuja tilaisuuksia kannattaa pitää vähintään pari kertaa vuodessa, mielellään useammin. Hyvin valmisteltu tilaisuus ei siis tarkoita (pelkkää) koskenlaskua, vaan sellaisia aktiviteetteja, jotka aidosti edistävät hankkeen onnistumista ja yhteistyömallin syvällistä ymmärtämistä.

Tärkeää on myös toimia koko ajan Open book -periaatteella, avoimin kortein, ja nostaa rohkeasti haasteet heti pöydälle. Suoraan puhuminen on monille vaikeaa. Palautetta kannattaa antaa mahdollisimman paljon niin myönteisistä kuin kehittämistä vaativista asioista. Se ei tarkoita, että töissä oltaisiin joka päivä henkisesti vereslihalla – mutta se on uusi toimintatapa niille, jotka ovat tottuneet suhtautumaan hankkeen muihin osapuoliin epäluuloisesti.

Luottamusta ja arvostusta rakennetaan myös niin, että tarjotaan muille apua, kun nähdään siihen tarvetta. Ei pidä jättää toisia yksin murheidensa kanssa.

Nykyään monia hankkeita halutaan toteuttaa malleilla, joissa on allianssimaisia elementtejä olematta kuitenkaan täysiverisiä alliansseja. Allianssi on olemukseltaan radikaalisti erilainen toimintafilosofia kuin rakennusalan perinteiset urakkamallit. Aito yhteistyö saattaa kuitenkin tuntua liian repäisevältä, eikä omasta roolista kukkulan kuninkaana haluta luopua. Silloin valitaan helposti tie, jossa otetaan askelia yhteistyön suuntaan, mutta ei uskalleta hypätä syvään päähän.

Jos vain poimitaan yksittäisiä asioita allianssista omaksumatta riskien ja voittojen jakamista reilusti yhdessä, avointa ja kuuntelevaa päätöksentekoa tai ”yhdessä hankkeen parhaaksi” -ajattelua, se tarkoittaa mielestäni rusinoiden poimimista pullasta. Tällainen omien etujen optimointi ei ole allianssin hengen mukaista.

Allianssit sopivat parhaiten suuriin ja monimutkaisiin hankkeisiin, joissa jokainen osapuoli joutuu laittamaan kaiken ammattitaitonsa peliin jo hankkeen teknisten ja taloudellisten haasteiden selättämiseksi. Yhteistoiminnallisissa hankkeissa aikaa ei tarvitse käyttää omien poteroiden kaiveluun. Väitänkin Skanskan kokemusten perusteella, että allianssihankkeissa, joissa päästään aitoon yhteistyöhön, säästetään hankkeen kokonaiskustannuksissa ja ammattilaisten työpanos käytetään laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseen.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Luottamus on allianssi- ja yhteistyömallien tärkein rakennusmateriaali”

  1. Hyvä ja ajankohtainen näkökulma tärkeään aiheeseen. Johtamisen monialaista koulutuksen kehittämistä koskevassa tutkimuksessani kysyin rakennusalan esimiestehtävissä toimivilta, mitä he pitivät tärkeimpinä teemoina erityisesti ihmisten johtamisessa. Luottamus oli ylivoimainen voittaja.

    Luottamuksen ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen ovat esimiehen tärkeimpiä taitoja. Luottamuksen luomisessa on tärkeää myös omakohtaisesti määrittää, millaiset konkreettiset teot ja valinnat luovat epäluottamusta. Samanaikainen dialogisuuden ymmärrettävä määrittely ja harjoittelu luo työryhmälle työkaluja liikkua mahdollisesta epäluottamuksesta luottamuksen suuntaan. Säröjen syntyminen luottamukseen on hyvin inhimillistä.

    Tarkemman määrittelyn ja välineiden luomisen lisäksi on mielenkiintoista pohtia, hyötyisikö rakennusalan koulutus etiikan opettamisesta. Eettisen ajattelun taito on osa työntekijän geneeristä osaamista, joka tukee luottamusta tukevien valintojen tekemisessä ja ohjaa toimimaan arvostavasti ja kunnioittavasti.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi