Luvassa lämpenevää – sisällä ja ulkona

Tietoa kirjoittajasta Ilkka Salo
toimitusjohtaja, Talotekninen teollisuus ja kauppa, Talteka ry
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta yhdeksän on ollut 2000-luvulla. Top5-lista sijoittuu kokonaan 2010-luvulle. Yksittäisen kesän helteitä tai talven lumia ei pystytä varmuudella ennustamaan, mutta trendi on selvä: ilmasto on jo lämmennyt ja siihen tulee sopeutua samalla, kun lisälämpenemistä tulee hillitä.

Rakennuslupaan liittyvän laskennan säätiedot kuvaavat vuosihaarukan 1980–2010 tyypillistä säätä. Ero nykytilanteeseen on merkittävä. Kovia pakkasia koetaan jatkossakin, mutta kokonaisuutena lämmitysenergian tarve tulee hieman laskemaan.

Lämmin kausi pitenee, ja helteet ovat kovempia sekä pidempikestoisia. Lämmitykseen kuluvan energian lisäksi pitäisikin puhua enemmän myös kesäajan sisälämpötilasta ja jäähdytystarpeesta. Lähtökohtana määräyksissä on, että sisätiloissa täytyy kesäisin ajoittain sietää tukaliakin lämpötiloja. Tätä sietämisen määrää kuvaa astetuntiluku, jossa huomioidaan sisälämpötilaylitys jäähdytysrajaan nähden ja sen kesto tunteina kesäkaudella. Määräysten asettama raja on 150 astetuntia.

Teetimme simulointeja eri tyyppisillä todellisilla asuin- ja palvelurakennuksilla, jotka olivat läpäisseet lupalaskennan. Jos ”tyypillinen” sää korvattiin viime vuoden (2018) toteutuneella säädatalla, saatiin yli kymmenkertaisia astetuntilukuja.

Simuloidut sisälämpötilat pysyivät sinnikkäästi 30 asteen tuntumassa pitkiä ajanjaksoja. Ulkoilman kosteus oli myös laskelmissa yleensä käytettyä arvoa korkeampi.

Tällaiset sisäolosuhteet ovat erittäin epämiellyttäviä ja terveydelle haitallisia aiheuttaen pitkittyessään myös ennenaikaisia kuolemantapauksia. Tilanne on usein vielä huonompi vanhoissa kerrostaloissa. Viime kesinä onkin rautakaupoista haalittu kaikki mahdolliset vimpaimet, joilla ilmaa voisi liikuttaa tai jäähdyttää. Pellepelottomat jakavat netissä vinkkejä kotitekoisista jäähdytyslaitteista, ja onnekkaimmat pääsevät yöpymään K-marketin lattialle.

Käyttämällä tuoreempaa säädataa voidaan paremmin huomioida jo suunnitteluvaiheessa tarvittavat aurinkosuojaukset ja ilmanvaihdon reipas tehostaminen kesällä, aina kun ulkolämpötila sen sallii. Jos tarvitaan lisäksi jäähdytystä, on sekin parempi suunnitella etukäteen.

Lopputulos on energiatehokkaampi kuin jälkikäteen paikkailtuna. Myös ilman turha lämpeneminen tuloilmakanavissa on hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella vältettävissä.

Ilmatieteen laitos on laatinut arviot vuosien 2030 ja 2050 säätiedoista. Nämä eivät ole viime aikojen lämpimimpien vuosien tasolla, mutta kuitenkin selvästi lupamenettelyssä käytettyä säädataa korjaavia. Simuloidut astetuntiluvut ovat näilläkin useampikertaisia tuohon tyyppisäähän verraten. Nyt tehtävistä rakennuksista on suuri osa pystyssä vielä 2100-luvulle tultaessa. Myös käytettävien säätietojen on syytä olla tältä vuosituhannelta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Luvassa lämpenevää – sisällä ja ulkona”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi