Kokeile kuukausi maksutta

Mennäänkö rakentamisen vastuukysymyksissä ojasta allikkoon?

Tietoa kirjoittajasta Karri Kivioja
Lakimies, yrittäjä, Rakennusjuridiikka Kivioja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on edetty tilanteeseen, jossa kokonaisuutta on karsittu voimakkaasti. Myös rakentamisen vastuita koskevia pykäliä on muutettu ja esimerkiksi viiden vuoden vastuista on luovuttu. Joskus yksinkertaistaminen on paikallaan, mutta nyt liiallinen typistäminen ja pyöristäminen näyttävät luovan lisää epävarmuutta.

Päävastuullisen toteuttajan vastuuta koskevassa uudessa pykäläehdotuksessa ei enää mainita sitä, kenelle päävastuullinen toteuttaja vastaa. Aiemmassa versiossa todettiin selkeästi, että päävastuullinen toteuttaja vastaa rakennushankkeeseen ryhtyvälle. On esitetty näkemys, että uuden ehdotuksen tarkoituksena olisi vastuu rakennusvalvontaviranomaiselle. Ehdotetussa pykälässä tosin puhutaan myös toteutuksesta suunnitelmien mukaisesti, eikä ainakaan pakottavia määräyksiä paremman laatutason valvominen kuulu luontevasti viranomaiselle.

Toinen vaihtoehto on, että päävastuullisen toteuttajan olisi edelleen tarkoitus vastata rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Toisaalta: miksi aiempi selkeä kirjaus olisi sitten poistettu? Lain tarkoituksena ei ainakaan liene, että mikä tahansa ulkopuolinenkin taho (esimerkiksi kiinteistön myöhempi omistaja tai vuokralainen) pyrkisi vetoamaan päävastuullisen toteuttajan vastuuseen. Riskienhallinnasta tulisi ennakoimatonta, ja näyttökysymykset mahdollisesti vuosienkin käyttöajan ja erilaisten omistusketjujen jälkeen olisivat haastavia.

Pykäläehdotuksen mukaan päävastuullinen toteuttaja vastaa rakentamisen kokonaisuudesta ja laadusta. Asiaa tuskin voi laveammilla sanankäänteillä todeta. Perustelutekstin mukaan ”Päävastuullisen toteuttajan vastuu tarkoittaisi käytännössä koordinointi- ja yhteensovitusvastuuta työmaalla tapahtuvasta toiminnasta vastaavasti kuin pääsuunnittelijalla on vastuu suunnitelmien yhteensopivuudesta”. En ainakaan itse saa täysin kiinni siitä, mitä tämä käytännön työmaaelämässä tarkoittaa.

Edelleen esityksen mukaan päävastuullinen toteuttaja voi vaiheittain vaihtua, mutta kerrallaan työmaalla voisi olla vain yksi vastuutaho. Hyvä kysymys on, siirtyvätkö esimerkiksi talotekniikkaurakat entistä enemmän aliurakoiksi vai löytyykö talonrakentajista päävastuullisia toteuttajia, jotka kantavat laatuun liittyvää vastuuta myös sivu-urakoiden osalta ilman työnjohdollista valtaa ja kompensaatiota riskistä.

Tosin ei velvollisuuksien rikkomisen seurauksiakaan ole enää määritelty. Aiemmassa ehdotuksessa oli mukana määritelmä, jonka mukaan kysymys olisi ollut korjausvastuusta. Nyt määritelmä on poistettu ja seuraus jää avoimeksi.

Kun viiden vuoden vastuusta on luovuttu, uudessa ehdotuksessa ei ole mainintaa vastuun pituudesta. Vastuulla on kuitenkin aina myös ajallinen ulottuvuus. Jos vastuuajasta ei määrätä mitään, onko vastuu voimassa vanhentumislain mukaisen kymmenen vuotta vai jonkin muun ajan? Mikäli päävastuullinen toteuttaja vastaa vain rakennusvalvontaviranomaiselle, päättyykö vastuu loppukatselmukseen? Tai jos vastuu kohdentuu rakennushankkeeseen ryhtyvälle, voiko vastuuajasta määrätä sopimusvapauden puitteissa?

Edellä mainitut kysymykset ovat liian suuria jätettäväksi ensin arvailun ja sitten oikeuskäytännön varaan. Vastuupykäliä on lausuntokierroksen palautteen jälkeen muutettu liiallisella kiireellä, eikä alan toimijoita ole kuultu riittävästi. Selvää on ainoastaan se, että näillä säännöksillä oikeustilasta tulisi entistä epäselvempi.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Mennäänkö rakentamisen vastuukysymyksissä ojasta allikkoon?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Karri Kiviojahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/karri-kivioja/