Julkishallinto tilaa Suomessa jopa kolmanneksen kaikesta rakentamisesta, ja sen arvo vuositasolla on Rakennusteollisuuden mukaan noin 10 miljardia euroa (2021). Tästä potista kuuluu kunnille kaksi kolmannesta. Etenkin pienemmissä kunnissa merkittäviä rakennushankkeita tehdään harvakseltaan eikä tarjouspyyntöjen muotoiluun riitä aina ammattiresursseja. Useat kunnat turvautuvatkin ulkopuolisiin rakennuttajakonsultteihin, jotta kertaluontoisen urakan kilpailutuksen ehdot saadaan vastaamaan lain kirjainta ja tilaajan tarpeita.
Ongelma on siinä, että tarjouskilpailun ehdot saatetaan asettaa tarpeettoman tiukoiksi, mikä voi rajoittaa kilpailua ja lisätä kustannuksia. Yksinkertaisin esimerkki tästä on se, että vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimuksiin kirjataan rakennusinsinöörin tutkinto, vaikka teknikko tai rakennusmestari AMK olisikin täysin pätevä tarjottuun tehtävään.
Rakennusmestarien tahaton syrjintä voi koitua hintavaksi, sillä etenkin ruuhka-Suomen ulkopuolella on kosolti alan yrityksiä, joiden palveluksessa ei ole rakennusinsinöörejä.
Hankintalaki on mekanismiltaan jäykkä eikä mahdollista tarjouksen hyväksymistä yritykseltä, mikäli tutkintovaatimus ei täyty – vaikka tarjoajalla olisi muutoin täydelliset referenssit ja todetusti hyvä hinta-laatusuhde.
Rakennusala on toipumassa koronan aiheuttamista vaikeuksista ja mukautumassa Ukrainan sodan aiheuttamiin haasteisiin. Rakentamisen syvä suhdannekuoppa haastaa rakennusteollisuutta ennennäkemättömästi.
Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Talonrakennusteollisuus ja Kuntaliitto vetoavat julkisiin hankintayksiköihin sekä alan konsulttiyrityksiin, että nämä kiinnittäisivät erityistä huomiota tarjouskilpailujen ehtoihin, jotta nämä tukisivat joustavasti rakentamista – laadusta tinkimättä. Esitämme kolme käytännön vinkkiä kilpailun edistämiseen:
1. Rakennusmestareiden osaamisen tunnistaminen
Rakennusalan tehtävissä toimii edelleen tuhansia teknikkotaustaisia rakennusmestareita, ja uusia rakennusmestareita (AMK) valmistuu satoja joka vuosi. Heidän osaamisensa ja kokemuksensa on rakentamisessa korvaamatonta. Rakennusmestareiden osaaminen tulee huomioida kilpailuehdoissa.
2. Liikevaihdon taso tarkoituksenmukaiseksi
Tarjoavan yrityksen liikevaihdon voidaan edellyttää olevan esimerkiksi 1,0-kertainen tarjottuun urakkahintaan nähden. Suuremmat liikevaihdon minimivaatimukset estävät yleensä pk-yritysten osallistumista kilpailuihin. Rakennusalan ollessa syväjäässä tilaaja voisi harkita liikevaihtovaatimuksen huomioimisen esimerkiksi liikevaihdon keskiarvolla kolmelta viimeiseltä tilikaudelta.
3. Referenssivaatimukset sopiviksi
Tarpeettoman tiukkoja referenssivaatimuksia tulisi välttää ja ne tulisi suhteuttaa hankintalain edellyttämin tavoin hankkeen luonteeseen ja laajuuteen eikä pitäisi edellyttää tismalleen samanlaisen kohteen referenssiä – kuten päiväkotia, jos edellisen viiden vuoden aikana on rakentanut koulun.
Hankintalain mukaisesti hankintayksikkö voi esittää tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia, mutta julkisen kantokyvyn kannalta on välttämätöntä, että vaatimukset asetetaan järkevälle tasolle ja mahdollistetaan aito hintakilpailu laadusta tinkimättä. Tämä on sekä alan yritysten että veronmaksajien yhteinen etu.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Mestareiden unohtaminen urakkakilpailusta voi tulla kalliiksi”
Erinomainen kannanotto! Tarpeettomat yrittämisen esteet on raivattava rakennusalalta.