Kokeile kuukausi maksutta

Mikä Tampereesta tulee isona?

Tietoa kirjoittajasta Juha Kostiainen
YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja, dosentti
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Tampere kasvaa, mutta minne päin? Tiivistetäänkö keskustaa vai nousevatko uudet asuinalueet taas kauas kaupungin ytimestä? Tuleeko tulevaisuudessa kenties mökkini nurkalle Teiskon Pulesjärvelle pientaloalue? Maatahan siellä riittää, mutta järkevintä olisi kuitenkin rakentaa lähelle palveluja.

Tampereen keskustan tiivistäminen on tehokasta, monimuotoista ja elävää kaupunkirakentamista. Tuleva Rantaväylän tunneli mahdollistaa Tampereen keskustan laajenemisen ja Ranta-Tampellan rakentamisen. Korkea ja tiivis rakennuskanta tuo keskustaan näyttävyyttä, asukkaita, elämää, kohtaamisia, ajatusten ristiinpölytystä ja monimuotoisuutta monessa mielessä. Sehän on kaupungin idea – ja siksi yhä useammin innovaatiot syntyvät kaupungeissa.

Samaa kaupungistumisen kehityskulkua edustavat keskustaan kaavailtu monitoimihalli Keskusareena ja siihen liittyvät asunnot sekä toimistot. Vaikka areenaa ei tulisikaan, asunnot ja toimistot kannattaa toteuttaa suunnitelmaa hieman säätäen ja tontit kilpailuttaen. Oikean kaupungin näköistä keskustaa kannattaa rakentaa myös Pyhäjärven rantaan Eteläpuistoon: ranta ulkoilijoille, muutama kahvila ja ravintola, taaemmas tyylikkäitä terassitaloja. Tammelassa tiivistämissuunnittelu on jo vauhdissa, ja sieltä saadut opit auttavat jatkamaan täydennysrakentamista keskustan liepeillä.

Monen haave on omakotitalo luonnonläheisessä ympäristössä. Pitkälti yli kymmenen vuoden suunnittelun jälkeen Vuores tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa näitä unelmia – kestävästi. Yksi Vuoreksen ansioita on pientalojen mahdollisuus syöttää aurinkosähköä Tampereen sähkölaitoksen verkkoon, vaikka tähän asti energiayhtiöt ovat antaneet ymmärtää sähkönsyötön olevan äärimmäisen vaikeaa. Jotta Vuoreksesta tulisi kestävän kaupunkirakentamisen esikuva, sinne tarvitaan myös pikaratikka – mitä pikemmin sen parempi.

Vaikka kaupungistuminen on globaali ilmiö, kaikki eivät voi eivätkä halua asua keskustassa: tarvitaan myös pientalovaltaisia alueita. Kaupunkisuunnittelun suuri haaste onkin sustainable sprawl, kestävä hajautuminen. Kansainvälisen tason esimerkki kestävästä hajautumisesta voidaan rakentaa Nurmi-Sorilaan Näsijärven rannalle. Alueen vesi- ja lämpöjärjestelmät, sähköntuotanto sekä jätehuolto voidaan toteuttaa paikallisina ratkaisuina ja mahdollisimman suljetuilla kierroilla. Ratikkalinja pitää vetää alueelle jo ennen uusia asukkaita. Luonnonläheisellä alueella olisi luontevaa toteuttaa myös jakamistalouden periaatteita. Esimerkiksi autojen, veneiden, ruohonleikkurien ja harrastusvälineiden käyttö voitaisiin järjestää yhteisesti ja rakentaa yhteiskäytön ympärille palveluliiketoimintaa.

Tampereen on viisasta katsoa pidemmälle, kuten Erkki Napoleon Lindfors 1950-luvulla ymmärtäessään, että kehittyvään kaupunkiin tarvitaan yliopisto. Kuka kansainvälinen investoija on kiinnostunut kakkoskasvukeskuksesta tai Pohjoismaiden suurimmasta sisämaakaupungista? Globaalissa taloudessa pitää olla maailman kärkeä.

Tampereella pitää miettiä nyt sitä, missä kaupunki voi todella olla maailman paras – ja kehittää näitä vahvuusalueita pitkäjänteisesti. Innovatiivinen rakentaminen mahdollistaa kansainvälisen vetovoiman.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Mikä Tampereesta tulee isona?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Juha Kostiainenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/juha-kostiainen/