Miksi korjausrakentaminen on niin haastavaa?

Tietoa kirjoittajasta Tuomas Pakka
Suunnittelu- ja tutkimusosastonjohtaja, Rakennuskaari oy
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Korjausrakentaminen on haastavaa. Mistä tämä sitten johtuu? Tiivistän asian kolmeen pointtiin kuin ministeri konsanaan.

1. pointti: Kiinteistökantamme ajantasainen ja ennakoiva huolto on laiminlyöty.

Toimin työssäni usein kiinteistöjen yhtiökokouksissa asiantuntijana. Yleinen peruskorjausta vastustava argumentti kokouksessa kuuluu näin: ”Rakennusalan ihmiset järjestävät itselleen töitä esittämällä kiinteistöihin ylikalliita remontteja”. Itse väitän näin: kiinteistön omistajat ovat järjestäneet remonteista ylikalliita jättämällä edulliset remontit tekemättä. On hämmentävää, että kiinteistön omistaja toimittaa tunnollisesti ulkomailla valmistetun autonsa kausihuoltoihin, mutta Suomessa käsityönä valmistetun mittavan omaisuutensa sama taho luovuttaa neljän vuodenajan ruoskittavaksi silmää räpäyttämättä.

2. pointti: Viranomaisvaatimukset ovat ristiriitaisia.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävät tekniset innovaatiot ovat megatrendi. Ilmastonmuutoksen torjumisen ollessa valtava haaste meille ja tuleville sukupolville, on hienoa, että konservatiivinen rakennusalakin osallistuu kehitystyöhön, jossa etsitään puhtaampia ja tehokkaampia tapoja tuottaa hyvinvointia maapallon faunalle ja flooralle.

Suomen olosuhteissa rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtäviä merkittäviä, kustannustehokkaita tapoja pienentää hiilijalanjälkeämme ovat esimerkiksi lämmöntalteenottojärjestelmän rakentaminen, ulkovaipan lisälämpöeristäminen ja tiivistäminen, hiilineutraalimpiin lämmitysjärjestelmiin siirtyminen (esimerkiksi maa- ja aurinkolämpö) ja talotekniikkajärjestelmien toiminnan optimointi. Ja näihin toimenpiteisiin nykyiset rakentamismääräykset ja -ohjeet rakennuttajia patistavatkin.

Edellä mainitut toimenpiteet aiheuttavat kuitenkin aina jonkinlaisia muutoksia rakennuksen arkkitehtuuriin. Trendi rakennussuojelussamme taas tällä hetkellä on hyvin säilyttävä. Jos muutama vuosikymmen sitten jopa rakennusten purkutöihin kannustettiin, niin nyt vaaka on painunut päinvastaiselle puolelle, jossa rakennusten olemassaolosta on tullut itseisarvo.

Korjausrakentamisen ammattilaisen ja kiinteistön omistajan näkökulmasta yhtälö on vaikea. Yhtäältä kiinteistöön vaaditaan modernia tekniikkaa, kun toisaalta olemassa olevan tilanteen säilyttämistä edellytetään. Loppujen lopuksihan kaikki luonnonlakien puitteissa tapahtuva rakennustyö on mahdollista, mutta kyse onkin hintalapusta. Jos kiinteistön omistaja toteaa vaaditun kaltaiset ratkaisut kalliiksi suhteessa omaisuuden arvoon, suunnittelupöydälle jää yleisimmin kaksi vaihtoehtoa: tehdään vain välttämättömät korjaukset tai tehdään tietoisesti tarpeettoman kallis remontti pohjaten päätös ei-taloudellisiin arvoihin. Sitten on toki kolmas vaihtoehto, mitä etenkin ammattikiinteistönomistajat harkitsevat: puretaan olemassa oleva ja rakennetaan uusi tehokkaampi tilalle.

Kuinka hyvin näkökulmat rakennus- ja ympäristönsuojelusta näin toteutuvat?

3. (ja tärkein) pointti: Ihmiset

Korjausrakennushankkeeseen liittyy huomattava määrä ihmisiä. Kertaalleen rakennettu kiinteistö on täynnä ihmisiä ja omistuspohjia, joiden halut, tarkoitusperät, visiot ja toiveet kiinteistöä kohtaan harvoin kohtaavat toisensa. Korjausurakointi on myös hyvin työvoimavoittoista.

21 vuoden rakennus- ja 42 vuoden ihmisalan pätevöittämällä kokemuksella julkean esittää seuraavan hypoteesin: enemmän kuin yhden ihmisen keskinen kanssakäyminen johtaa vääjäämättä huomattaviin ongelmiin.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Miksi korjausrakentaminen on niin haastavaa?”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi