Miltä työn tulevaisuus näyttää?

Tietoa kirjoittajasta Olli Kopakkala
Olli Kopakkala, UKKO Work Olli kevytyrittäjyyspalvelu UKKO.fi:n ja henkilöstövuokrausyritys UKKO Workin perustaja. Ollin missiona on helpottaa suomalaista työelämää, niin yrittäjien, palkansaajien kuin kevytyrittäjienkin osalta. Tässä blogissa Olli kirjoittaa muuttuvasta työelämästä. www.ukkowork.fi
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Tulevaisuuden arvailu on vaikeaa. Historian tuijottaminen taas paljon helpompaa. Toki historiankirjoittajat tuovat esiin omia näkemyksiään. Voittajat kirjoittavat historian ja niin edelleen. Joka tapauksessa, isossa kuvassa tarkasteltuna olemme nyt eläneet Euroopassa poikkeuksellista vaihetta. Elämme pisintä yhtäjaksoista aikakautta ilman laajoja sotia Euroopan alueella.

Teollistumisen aikakaudella olemme siirtyneet erityisesti Pohjoismaisen hyvinvointivaltion siivittämänä varsin tasa-arvoiseen työelämään. AY-liike on pitänyt työntekijöiden puolia ja saanut sovittua monia arvokkaita asioita, kuten työpäivien pituudet, irtisanomissehdot ja työehtosopimukset.

Nämä ovat varmasti kaikkien mielestä hyviä asioita, oli sitten poliittiselta suuntaukseltaan mitä tahansa. Vasemmalla varmaan toivotaan lisää valtaa työntekijäjärjestöille ja oikealla sitten tilaa työnantajille tai paikalliselle sopimiselle. Nämä ovat kuitenkin lillukanvarsia. Suomessa pääsääntöinen työllistymisen tapa on työsuhde, jossa työnantaja maksaa työntekijälle kuukausipalkkaa.

Ensimmäinen työsopimuslaki tuli voimaan noin sata vuotta sitten. On kuitenkin huomioitava myös se, että vielä 1950-luvulla suurin osa suomalaisista eli maalla ja noin puolet työllisistä oli töissä maa- ja metsätalouden piirissä. Muutos on siis ollut varsin nopeaa ja isossa mittakaavassa ”perinteinen palkkatyö” on kohtuullisen uusi keksintö.

Ensimmäinen teollinen vallankumous toi höyrykoneen, toinen sähköverkon ja liukuhihnan ja kolmas mikrosirut. Kaikkia näitä uudistuksia on pelätty ja epäilty, että ne vievät ihmisten työpaikat. Tähän mennessä on käynyt toisin; uudet keksinnöt ovat vain muuttaneet työntekijöille asetettuja vaatimuksia.

Metsä- ja maataloustöissä riitti, että osasi tehdä kohtuullisen helppoa ruumiillista työtä. Tehtaissa liukuhihnatyö on varsin itseään toistavaa, eikä vaadi kovinkaan paljon mietiskelyä.

Nyt olemme siirtymässä neljänteen teolliseen vallankumoukseen. Metsäkoneet keräävät ja käsittelevät jatkuvasti dataa. Tehtaita automatisoidaan ja itsepalvelukassojen määrä kasvaa jatkuvasti. Työtä katoaa päivä päivältä. Samaan aikaan toki digitalisaatio ja alustatalous tuovat uusia mahdollisuuksia. Ruokalähettinä tai Uber-kuskina toimiminen ei kuitenkaan tuo samanlaista tulotasoa kuin vaikkapa metsätyöt tai hyväpalkkaiset tehdastyöt. Esimerkiksi Amerikassa on esitetty Trumpin menestyksen syyksi sitä, että hän sai maalta töiden perässä muuttaneet vanhat tehdastyöläiset puolelleen.

Aikaisemmin esimerkiksi autotehtaissa pystyi tienaamaan todella hyvin ilman pitkää koulutusta. Nämä työt ovat kuitenkin viimeisten vuosien myllerryksessä kadonneet. Tämä on jättänyt jälkeensä valtavan joukon tyhjän päälle joutuneita ihmisiä. Suomessakin tämä näkyy jo nuorten miesten syrjäytymisessä. Huonosti koulussa menestyville pojille oli aiemmin tarjolla aina jotakin järkevää työtä. Nykyisin suuri osa tästä työstä on kadonnut. Toki jonkunlaista työtä on aina tarjolla, mutta sen palkka tai mielekkyys voi olla niin heikkoa, ettei se houkuttele lainkaan.

Tällaisia ongelmia meillä on nyt käsillä. Nyt olemme vasta aivan kehityksen alussa. Fyysistä työtä on automatisoitu. Seuraavaksi vuorossa on luonteeltaan toistuva tietotyö, tällaista on esimerkiksi kirjanpito tai vaikkapa lakiasioiden läpikäyminen ja toistuvien sopimusten neuvotteleminen. Esimerkiksi meillä UKKO.fi:ssä on automatisoitu monia palkanlaskentaan, laskutukseen ja kuittien käsittelyyn liittyviä manuaalisia tehtäviä. Aiemmin jokainen kuitti piti kirjata järjestelmään manuaalisesti. Nykyään skanneri ja tietokoneohjelma osaavat laittaa kuitin oikeaan paikkaan. Näin tarvittavan ihmistyön määrä vähenee.

Toisaalta on myös pakko miettiä, kuinka mielekästä asioiden kirjaaminen paperilta järjestelmään ylipäänsä on. Eikö ole järkevämpää, että kone hoitaa tällaiset tehtävät? Nyt olemme tuomassa omaa kirjanpitojärjestelmää myös toiminimien käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa meidän palvelumme vuoksi yhä useammalta kirjanpitäjältä vähenee työt. Ihan samalla tavalla kaikissa töissä, joissa toistetaan samaa suoritetta, on odotettavissa muutoksia.

Rakentamisen puolella muutokset tulevat eri muodossa. Uudenlaiset tavat rakentaa tulevat vähentämään työvoiman tarvetta. Esimerkiksi valmistalopaketit ovat jo muokanneet omakotitalojen rakentamista. Uudet innovaatiot tulevat myös rakentamisessa vaikuttamaan tapaan, jolla töitä tehdään. Työtä varmasti löytyy myös jatkossa, mutta se voi olla toisaalta vaativampaa ja toisaalta vähemmän työvoimaintensiivistä. Työntekijöitä tarvitaan siis vähemmän, mutta heiltä odotetaan enemmän osaamista ja heille maksetaan enemmän palkkaa.

Teen itse markkinointia. Aiemmin mainosten suunnitteluun, ostamiseen ja medioiden kanssa neuvotteluun on kulunut todella paljon aikaa. Edelleen on olemassa mediatoimistoja, joiden tehtävänä on ostaa yritysten puolesta mediaa. Meillä suurimmat panostukset laitetaan verkkomedioihin, kuten Facebookiin ja Googleen. Näissä kanavissa toimitaan itsepalveluperiaatteella, eli mainokset syötetään itse järjestelmään ja kohdennukset tehdään täysin itse. Työtä helpottamaan on lukuisia työkaluja, jotka esimerkiksi testaavat automaattisesti, mitkä mainokset toimivat parhaiten mihinkin kohderyhmään. Enää ei siis tarvitse maksaa erikseen mediatoimistolle, vaan kone tekee työn automaattisesti puolestani ja tulokset ovat aikaisempaa parempia. Voin itse siis keskittyä esimerkiksi kirjoittamaan tällaisia viisastelevia kirjoituksia blogeihin.

Henkilöstövuokrauksessa ja rekrytoinneissa luotetaan yhä ihmiskontaktiin. Tekoälyä on testattu osana rekryprosessia, mutta tulokset eivät vielä ole vakuuttaneet. Suomessakin on lukuisia yrityksiä, jotka ovat pyrkineet luomaan ”rekrytoinnin Tinderiä”. Tähän mennessä kukaan ei ole saanut mitään suurempaa aikaiseksi. Rekrytointi on taas ala, jossa työkalut tulevat varmasti tehostamaan työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista. Rekrytoinnin Tindereissä mennään kuitenkin siinä pieleen, että deittailuelämässäkin Tinder-matchista on pitkä tie treffeille ja treffeiltäkin vielä pitkä matka yhteiseen elämään. Samalla tavalla rekrytoinnin Tinderissä pitäisi ottaa paremmin huomioon ihmiskontaktin tärkeys. Työhaastattelu on edelleen hyvä tapa kohdata ihminen silmästä silmään.

Työn tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Automaatio tulee varmasti lisääntymään ja ”tylsiä töitä” on aikaisempaa vähemmän tarjolla. Voi olla, että uutta työtä syntyy yhtä paljon kuin vanhoja katoaa. Oli miten oli, muutokseen kannattaa jo varautua. Jos haluat tehdä järkeviä töitä vielä vuosikymmenten päästä, niin nyt on hyvä aika miettiä suhtautumista alasi uusiin tuuliin.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi