Ilta-Sanomat sen taas naulasi lattiaan. Nimittäin suomalaisen rakentamisen laadun. Pääsiäisen alla ilmestynyt laaja artikkeli oli otsikoitu verkossa paljon puhuvasti: Nyt puhuvat rakentamisen asiantuntijat – ”Saa hävetä, mitä skeidaa tuolla tehdään”. Jutussa Kiinteistöliiton kaksi asiantuntijaa antoi synkän kuvan varsinkin asuntorakentamisesta.
Mitään uutta raflaavat otsikot ja jutut rakentamisen laadusta eivät tietenkään ole. Siinä eivät esimerkiksi tuoreet ja hyvät Epsi rating -asiakastyytyväisyyslukemat juuri auta, kun julkisuudessa moukaroidaan rakentajia.
”Niin on, jos siltä näyttää”, sanoi presidentti Urho Kekkonen vuosikymmeniä sitten. Rakentamisen laatu näyttäytyy julkisuudessa aina vaan heikkona, vaikka oikeasti eteenpäin on menty suunnittelussa, materiaaleissa, tekniikoissa, projektien hallinnassa ja itse rakentamisessa. Alalle olisikin tärkeää, että julkisuudessa puhuttaisiin ja kirjoitettaisiin myös onnistumisista.
Rakennuslehden vuodenkierrossa kevääseen osuu kaksi suurempaa hanketta, jotka kertovat, miten suomalaisessa rakentamisessa ja kira-alan yhtiöillä oikeasti menee. Parhaillaan keräämme Suurimmat-tilinpäätösselvitykseen tietoja siitä, millainen viime vuosi oli taloudellisesti ja mitkä yritykset menestyivät parhaiten.
Toinen kevään koitos on Vuoden työmaa -kilpailun käynnistäminen. Tänäkin vuonna asiantuntijaraati etsii parhaiten johdettua, vaativaa työmaata, jonka ratkaisut esimerkiksi kosteudenhallinnan, työturvallisuuden, laadun, yhteistoiminnan tai tuotannon tehokkuuden kehittämisen osalta ovat hyviä malleja alalle.
Rakennuslehti on valinnut Vuoden työmaan 1980-luvun puolivälistä alkaen. Tämän vuoden kilpailuun voi lähettää vapaamuotoisen ilmoittautumisen jo nyt sähköpostilla yllä olevaan osoitteeseen. Viime vuonna kovatasoisen kilpailun voittajaksi nousi Lujatalon pääurakoima Tuusulan uusi lukio ja kulttuuritalo Monio.
Työmaakilpailu on yksi keino nostaa rakennusalan osaamista ja tekemistä näkyväksi – siksi siihen kannattaa osallistua. Ylipäätään rakentajien kannattaisi jättää turha vaatimattomuus narikkaan. Virheet kannattaa toki myöntää ja korjata, mutta julkisuudessa kannattaa myös olla kovaäänisesti ja aidosti ylpeä aikaansaannoksista.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Missä on Suomen paras työmaa?”
Olen eri mieltä ja samaa mieltä IS:n jutun kanssa. Mielestäni olemme taantuneet laadussa viime vuosina. Ylikuumat markinat yhdessä hällä-väliä -asenteen kanssa pitävät huolen tulevaisuudessa siitä että remonttia riittää ja talot toimivat energiatehottomasti huonommalla hyötysuhteella kuin voisivat. Nykynuoria ei lisäksi kiinnosta ”likaiset työt” kuten takavuosina. Tämä näkökulma on hahmottunut oman kokemukseni perusteella.
Hyvää ulkomaista työvoimaa voimme vain toivoa, takeita sen saamisesta ei ole.
Komppaan molempia, sekä Mikkoa että Tapioa…
Viimeisten vuosien tulikuuma markkina on polttanut pohjaan monia hankkeita, joita yritetään putsata vielä kauan.
Pahiten on ehkä tilanne pienissä gryndi-kohteissa, siellä on suhteellisesti ottaen tod.näk. pahiten kärsivät osapuolet, kuluttajat, jotka ovat hyvässä uskossa ostaneet uudiskohteesta oman ns. kovanrahan osakehuoneiston. Yhtiö on saattanut osoittautua ”sijoituskeskukseksi” jossa ei elämä ole lainkaan kuten sen osakasasukkaat kuvittelivat olevan, seesteistä, rauhallista ja arvokasta….
Grynderi on sitten saattanut olla joko totaalisen osaamaton tai täysin piittaamaton, ja myös tekninen jälki sen mukaista.
Toisaalta, on myös toimijoita jotka todella ovat satsanneet vilpittömästi laatuun, mutta tulokset näkyvät usein vasta usean vuoden päästä…
Oma lukunsa on tämä energiapolitiikka, joka on sekoittanut pakkaa kaiken päälle, aika laillakin.
Epsi rating tuloksissakin tämä on luettavissa. Osalla yrityksistä on vastaukset jonkin verran ristiriitaisia, kokonaislaatu on laskenut, mutta ympäristölaatu parantunut.
Alalla lienee syytä tutkia tuntoja, mihin ollaan menossa ja mihin tulisi todella panostaa?