Näkökulma Olavi Tupamäki Yksi kommentti

Missä viipyy kosteuden talteenotto?

Energian säästö ja hyvä sisäilma ovat tärkeitä, kuten professori Jarek Kurnitskin haastattelussa sanottiin (RL 19.01.2018). Itse olen vuosien ajan pyrkinyt kiinnittämään huomiota sisäilman suhteelliseen kosteuteen – RH. Mutta vieläkään se ei uusiin asetuksiin päässyt.

Uusissa taloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto ja LTO, talvella sisäilman suhteellinen kosteus putoaa tasolle 10-20%, kovalla pakkasella jopa alle 10%.

Liian alhainen RH aiheuttaa monia ongelmia, joista seuraavassa:
• ihon, huulien, silmien ja limakalvojen (nenä, kurkku etc) kuivuminen; tuore silmälääkärin lausunto: ”Kun iäkäs pariskunta muuttaa omakotitalosta kerrostaloasuntoon, molempien silmät alkavat vuotaa, eikä parannusta ole.”
• altistuminen vilustumis- ja allergiasairauksiin (yskä, nuha, flunssa, astma etc)
• äänen käheys
• paleleminen; varsinkin naiset
• lämmitysenergian turha kulutus
• bakteerit ja virukset
• edestakaisesta diffuusiosta johtuvat VOC-emissiot
• uudet kuivanlämpimän ilmanalan syöpäläiset hyökkäävät uusiin asuntoihin; lutikka, vyöturkiskuoriainen, ruskea koirapunkki jne
• parkettien ravistuminen ja puuesineiden säröily
• staattisen sähköisyys
• myös kotieläimet ja kodin viherkasvit kärsivät.

Vain Suomessa koneellinen ilmanvaihto on käytännössä pakollinen ja ilman vaatimusta kosteuden palauttamisesta sisäilmaan. Niinpä vain Suomessa kiinalaiset kaapit halkeilevat.

Terveyden, viihtyisyyden ja tuottavuuden sekä energian säästämisen kannalta Suomen rakentamismääräyksiä tulisi täydentää seuraavasti:
• Sisäilman ohjearvo, asunnot ja toimistot: RH=30-60% (T=20-24C)
• Vaatimus: Kosteuden talteenotto – KTO>55% (kesäaikaan pois päältä kuten LTO nyt)

Tähän päästään erityisesti pyörivällä lämmönsiirtimellä, jota voidaan tehostaa päällystämällä lämmönsiirtimen pinnat kosteutta siirtävällä hygroskooppisella materiaalilla (silikageeli, zeoliitit etc). Niinpä mm. Enerventin koneilla saadaan tarvittaessa jopa yli 90% kosteudesta palautettua takaisin sisätilaan.

 

Olavi Tupamäki

Olavi Tupamäki, diplomi-insinööri
Kaikki kirjoitukset

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Matti Nikkilä

    Pitäisikö tässä tuhota loputkin niistäkin rakennuklsista,jotka riittävä lämmityksen,riittävän kuivan sisäilman avulla selviäisivät homehelevetistä Ne rakennukset,joiden sisällä on päivittäin paljon väkeä=kosteutta ovat tuhoutuneet,kun niiden lämmitysmäärä on lähes puolitettu vihreyden kiimassa.Sinun pitäisi tiedemiehenä kertoa meille tyhmemmille,mikä
    teoria homehelvetin takana on. Vanhat kymmeniä vuosia hyvin toimineet rakennukset homehtuvat.Ne homehtuvat siksi,että meidän huippuasiantuntijamme(onko niitä) kääntävät koko asialle selkänsä ja alkavat puhumaan mm. kiinalaisista kaapeista.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia