Energian säästö ja hyvä sisäilma ovat tärkeitä, kuten professori Jarek Kurnitskin haastattelussa sanottiin (RL 19.01.2018). Itse olen vuosien ajan pyrkinyt kiinnittämään huomiota sisäilman suhteelliseen kosteuteen – RH. Mutta vieläkään se ei uusiin asetuksiin päässyt.
Uusissa taloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto ja LTO, talvella sisäilman suhteellinen kosteus putoaa tasolle 10-20%, kovalla pakkasella jopa alle 10%.
Liian alhainen RH aiheuttaa monia ongelmia, joista seuraavassa:
• ihon, huulien, silmien ja limakalvojen (nenä, kurkku etc) kuivuminen; tuore silmälääkärin lausunto: ”Kun iäkäs pariskunta muuttaa omakotitalosta kerrostaloasuntoon, molempien silmät alkavat vuotaa, eikä parannusta ole.”
• altistuminen vilustumis- ja allergiasairauksiin (yskä, nuha, flunssa, astma etc)
• äänen käheys
• paleleminen; varsinkin naiset
• lämmitysenergian turha kulutus
• bakteerit ja virukset
• edestakaisesta diffuusiosta johtuvat VOC-emissiot
• uudet kuivanlämpimän ilmanalan syöpäläiset hyökkäävät uusiin asuntoihin; lutikka, vyöturkiskuoriainen, ruskea koirapunkki jne
• parkettien ravistuminen ja puuesineiden säröily
• staattisen sähköisyys
• myös kotieläimet ja kodin viherkasvit kärsivät.
Vain Suomessa koneellinen ilmanvaihto on käytännössä pakollinen ja ilman vaatimusta kosteuden palauttamisesta sisäilmaan. Niinpä vain Suomessa kiinalaiset kaapit halkeilevat.
Terveyden, viihtyisyyden ja tuottavuuden sekä energian säästämisen kannalta Suomen rakentamismääräyksiä tulisi täydentää seuraavasti:
• Sisäilman ohjearvo, asunnot ja toimistot: RH=30-60% (T=20-24C)
• Vaatimus: Kosteuden talteenotto – KTO>55% (kesäaikaan pois päältä kuten LTO nyt)
Tähän päästään erityisesti pyörivällä lämmönsiirtimellä, jota voidaan tehostaa päällystämällä lämmönsiirtimen pinnat kosteutta siirtävällä hygroskooppisella materiaalilla (silikageeli, zeoliitit etc). Niinpä mm. Enerventin koneilla saadaan tarvittaessa jopa yli 90% kosteudesta palautettua takaisin sisätilaan.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Missä viipyy kosteuden talteenotto?”
Pitäisikö tässä tuhota loputkin niistäkin rakennuklsista,jotka riittävä lämmityksen,riittävän kuivan sisäilman avulla selviäisivät homehelevetistä Ne rakennukset,joiden sisällä on päivittäin paljon väkeä=kosteutta ovat tuhoutuneet,kun niiden lämmitysmäärä on lähes puolitettu vihreyden kiimassa.Sinun pitäisi tiedemiehenä kertoa meille tyhmemmille,mikä
teoria homehelvetin takana on. Vanhat kymmeniä vuosia hyvin toimineet rakennukset homehtuvat.Ne homehtuvat siksi,että meidän huippuasiantuntijamme(onko niitä) kääntävät koko asialle selkänsä ja alkavat puhumaan mm. kiinalaisista kaapeista.
Olavi on ihan oikeassa. Ilman kuivuus on meidän ilmastossamme isompi ongelma kuin sen kosteus. Tämä koskee varsinkin pakkaskelejä koneellisesti ilmastoiduissa taloissa.
Jos tällä hetkellä tehtäisiin oirekysely missä tahansa toimistossa, niin kaikki ilmoittaisivat sisäilmaoireista eli iho, kurkku ja silmät tuntuvat kuivilta ja nenästä voi valua verta. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että pakkasella koneellisen ilmanvaihdon kautta tuleva sisäilma on aivan liian kuivaa kosteusprosentin ollessa alle 10.
Aiemmin meillä oli huoneilman suhteellisen kosteuden suosituksena Asumisterveysasetuksessa 20–60 %, mutta siitä luovuttiin vuonna 2016.
Perusteluna oli, että sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä, eikä näistä arvoista poikkeamista voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät.
”Mikäli esimerkiksi hengitystiesairailla on kuivasta huoneilmasta
johtuvia oireita kuivina pakkasjaksoina, voi henkilö parantaa yksilöllistä
olosuhdettaan kostuttamalla huoneilmaa tai laskemalla huonelämpötilaa, mutta asetuksessa ei kuitenkaan säädetä ilmankosteuden vähimmäisarvosta.”
Käytännössä tuota kostutusta ei käytetä esimerkiksi valtion kiinteistöissä sen vuoksi, että kostutus lisää energiankulutusta. Energiaa säästetään käyttäjien terveyden kustannuksella, sillä kiinteistönpidossa sitä tehdään mitä mitataan. Vuotavat silmät ja käheä kurkku eivät ole samalla tavalla mitattavia asioita kuin energialasku. Siinä kyynelehtiessä voi lohduttaa itseään vaikka sillä, että nuo kyyneleet auttavat torjumaan ilmastonmuutosta.