Rakennusten kosteus- ja homevauriot tunnistettiin merkittäväksi sisäympäristöongelmaksi jo 1990-luvun alussa. Vaikka ongelmien tekniset syyt tunnetaan hyvin, ongelmien syntyä ei vieläkään osata estää ennalta tai ilmenneitä ongelmia ei osata korjata oikein. Kiinteistönomistajan ja rakennuttajan näkökulmasta tilanne on sietämätön. Miten kiinteistönomistaja voi varmistua siitä, että työmaan valmistuessa käytössä on kuiva rakennus, jonka myös voi pitää kuivana koko elinkaaren ajan?
Tietoa, osaamista ja tahtoakin parempaan rakentamiseen on. Miten on siis mahdollista, että edes suuret ja kokeneet rakennuttajat eivät onnistu hankkimaan laatua näiltä markkinoilta? Uskoakseni ongelman ydin ei ole rakennustekninen, vaan enemmänkin kulttuurillinen. Sopimuksenmukaisen oman suorituksen sijaan pitäisi olla enemmän kiinnostunut lopputuloksesta eli itse rakennuksesta. Toimintatapojen ja asenteiden on muututtava sekä tilaajilla että toimittajilla. Voimme ratkaista tämän ongelman vain yhdessä.
Vastikään Raklissa käynnistämällemme Kosteudenhallinta rakennushankkeessa -klinikalle osallistuu ammattimaisten rakennuttajien lisäksi suunnittelijoita, rakentajia ja rakennusten käyttäjiä. Määrittelemme klinikalla rakennushankkeeseen kosteudenhallinnan prosessin hankesuunnittelusta alkaen ja otamme sen laajasti käyttöön alalla.
Rakennuttaminen on hankintoja, ohjaamista ja päätöksiä. Hankinnoissa kosteudenhallinta on huomioitava tarjouspyynnöissä ja sopimuksissa siten, että jatkossa vain laadukkaasta ja kuivaksi todetusta rakentamisesta maksetaan. Kehitetään esimerkiksi kosteudenhallinnan palkkiomenettely pääurakoitsijalle ja sidotaan maksuerät työmaalla tehtäviin kosteustarkastuksiin. Kannusteet on vietävä yksittäisen työntekijän tasolle asti. Siten alalle saadaan luotua ammattiylpeyttä ja -osaamista.
Suunnittelun ja rakentamisen ohjaukseen on ongelmien ennaltaehkäisyn lisäksi määriteltävä myös toimintatavat niiden havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Syyttelyn ja vastuun pallottelun sijaan tarvitaan hyvää talkoohenkeä, jossa omatkin virheet uskalletaan tuoda ajoissa esiin. Suunnittelussa erityisesti rakennesuunnittelijan roolia rakennusfysiikan asiantuntijana ja pääsuunnittelijan roolia suunnittelun yhteensovituksen koordinoijana on selkiytettävä.
Rakennuttajalta kosteudenhallinta edellyttää kovia päätöksiä. Hankkeessa ilmenevä kosteusongelma voi aiheuttaa suuria muutostarpeita projektiohjelmaan. Rakennuksen terveellisyydestä ei kuitenkaan voi tinkiä, vaan on joustettava aikataulusta, kustannuksista ja muista tavoitteista. Riskeihin on kiinnitettävä huomiota ja riittävät kuivumisajat on varmistettava. Rakentamista on valvottava ja kosteusongelmiin on oltava nollatoleranssi. Kastunut rakenne on tarvittaessa purettava. Rakentamisessa voidaan myös edellyttää sääsuojausta ja vaatia työmaalogistiikan suunnittelua niin, etteivät rakennusmateriaalit kastu.
Kiinteistön omistajat ja rakennuttajat ovat nyt isännän asemassa kuivaksi opettelussa. Meidän on vaadittava ennen kaikkea kuivaa rakentamista. Rakentamiskulttuurin muutos saadaan aikaiseksi vain, jos riittävän moni rakennuttaja alkaa edellyttää kuivaa laatua. Pidetään huoli siitä, että saadaan mitä tilataan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Mitä saa, sitä tilaa?”