Kokeile kuukausi maksutta

Rakentamisen kosteudenhallintaa ja lattiapäällysteiden toimivuutta on kehitetty yli 15 vuotta. Betonitieto sekä Lattian- ja Seinänpäällysteliitto julkaisivat vuonna 2008 tarkat betonirakenteiden päällystysohjeet, jotka sisällytettiin RT-kortistoon vuonna 2010. Mikäli kosteusjakauma saadaan ohjeiden mukaiseksi, käytetään laadukkaita materiaaleja normaalilla puhtaustasolla, eikä rakenteen pintaan tuoda tasoitteella ja liimalla liikaa kosteutta, rakenne toimii. Jos päällysteiden vesihöyrynläpäisyominaisuudet tiedettäisiin, voitaisiin päällystyksen onnistuminen varmistaa tarkemminkin.

Betonin kosteustila tulee selvittää luotettavasti ennen päällystystä. Sertifioitujen kosteudenmittaajien koulutuksessa on panostettu rakenteiden kosteuskäyttäytymisen hallitsemiseen 10 vuoden ajan, joten asiantuntemusta päällystettävyyden arviointiin on olemassa. Mikäli aiemmin mainittuja käytäntöjä ei noudateta, muovimattoliiman kosteus voi jäädä liiman ja maton sietokykyä korkeammaksi. Tällöin rakenteesta saattaa vapautua eli emittoitua haitallisia orgaanisia yhdisteitä (VOC).

Miksi nyt kuohutaan VOC-ongelmasta, vaikka tutkimusmetodiikka on kuvattu muun muassa VTT:n vuoden 2005 julkaisuissa, Muovimattopinnoitteisen lattiarakenteen VOC-emissiot sisäilmaongelmatapauksessa. Tutkimustavat eivät ole vakiintuneet. Sisäilmaselvityksiin on syntynyt koulukunta, joka hakee lähes nollatoleranssia VOC-yhdisteissä ja on siten saanut ongelman vaikuttamaan todellista suuremmalta ja korjauttanut turhaan hyväkuntoisiakin lattioita, uusia sekä vanhoja, joilla on pitkään pärjätty.

Usein sisäilmaongelmasta syytetään turhaan lattianpäällystettä. Siksi tulisi aina selvittää kaikki mahdolliset sisäilman laadun heikentäjät. Laaja-alaista tarkastelua opetetaan esimerkiksi Rakennusterveysasiantuntijakoulutuksessa, mutta sekavan tilanteen aiheuttajana on käytettyjen mittausmenetelmien ja eritasoisten viitearvojen kirjo. Tämän hetkinen paras ohjeistus on Valviran 30.6.2011 päivätyssä julkisessa lausunnossa. Jos sisäilmasta mitataan luotettavasti lattiapäällysteiden vaurioitumiseen viittaavia yhdisteitä, tulisi lattiapäällysteen emissiot mitata ehjän päällysteen päältä kohteessa. Näin saadaan VOC-tuotto/ m2 ja arvioidaan, riittääkö ilmanvaihto. Usein käytetään muita materiaaliemissiomääritysmenetelmiä, kuten lattiasta irrotettuja mattopaloja, jolloin yhdisteiden hidas kulkeutuminen päällysteen läpi jää huomiotta. Onneksi on jo käynnistetty työ yhteisen tarkastelutavan määrittelyyn.

Korjaussuunnittelu edellyttää rakennusfysiikan ja materiaalien tuntemusta. Siksi Hometalkoissakin mietitään, mitä pitää tietää voidakseen laatia tarkoituksenmukaisia ohjeita. Korjaustavoissakin on kehittämistä. Välillä ongelmia korjataan purkamalla betonia syvältä ja välillä alennetaan pitoisuuksia riittävästi kevyellä hionnalla ja uudella päällysteellä. Korjaukset pitää suunnitella vaurioasteen mukaan, ja rajauksiin pitää olla toimivat keinot.

Eri osapuolten tieto ei ole ajan tasalla. Siksi tarvitaan yhteistyötä, jotta sisäilma-asioissa suunnataan resurssit oikein. Lattiapäällysteiden VOC-päästöt ovat vain pieni osa kokonaisuudesta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Muovimatto-ongelmia on suurenneltu”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Sami Niemihttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/sami-niemi/