Näistä syistä julkinen kuva rakentamisen laadusta ja homeongelmista on täysin vinoutunut

Tietoa kirjoittajasta Seppo Mölsä
Toimituspäällikkö, seppo.molsa@rakennuslehti.fi, Twitter: @SeppoMls
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Peabin Taloustutkimuksella teettämän kansalaiskyselyn vastaajista 66 prosenttia arvioi, että ennen rakennettiin paremmin.

Kaikki rakennusalan ammattilaiset tietävät, että näin ei ole vaan tänään korjataan vanhoja sisäilmaongelmaisia taloja, jotka rakennettiin oman aikansa nyt vääriksi tiedettyjen ohjeiden mukaan. Materiaalitkin saattoivat olla huonoja.

Tämän päivän laatu ja osaaminen on paljon parempi kuin ennen. Nyt korjataan ns. naarmuja, kun vanhoissa taloissa joudutaan korjaamaan virheellisiä rakenteita, tai vesieristeitä, jos niitä on edes ollut.

Miksi ihmiset sitten uskovat, että rakentamisen laatu on heikentynyt? Siksi, että he lukevat tai katsovat lähes päivittäin näin mediasta.

Kun googlasin Helsingin Sanomien sivuja sanoilla ”rakentamisen laatu”, niin ajassa taaksepäin mentäessä ensimmäinen positiivinen juttu aiheesta löytyi vuodelta 2014. Siinä Aallon silloinen rakentamistalouden tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen kertoi Ralan tilaamassa tutkimuksessa, että rakentamisen laatu oli parantunut. Hän perusteli tätä muun muassa sillä, että rakentajat olivat heränneet homeuutisoinnin takia ja parantaneet erityisesti kosteusasioiden hoitoa.

Elokuun Lääkärilehdessä sisäilma-asioiden ehkä ansioitunein tutkija lääketieteen puolella, professori Kari Reijula ihmetteli tuota samaa asiaa. Hänen mukaansa kesti vuosikymmeniä ennen kuin sisäilmaongelmien vakavuus ymmärrettiin, mutta tänä päivänä on menty toiseen ääripäähän eli ylilyönteihin. Samalla asiantuntijatiedon luotettavuuskin on kyseenalaistettu.

Tätä ovat ihmetelleet myös monet rakennusalan sisäilma-asiantuntijat. Finnbuildin sisäilmaseminaarissa Vantaan, Espoon ja Helsingin kiinteistöjohtajat sanoivat, että median rakastama homekoulu-sana on täysin väärä ilmaisu, koska kyse on usein ihan muista sisäilmaongelmista. Yksikään näiden kaupunkien pahimmin sisäilmaongelmaisista koulu- tai sairaalarakennuksista ei muuten ollut 2000-luvulta vaan 1960 ja 1970-luvuilta. 2000-luvulle voidaan ajoittaa lähinnä vain muovimatto-ongelma, jonka ratkaisemisen eteen tehdään paljon tutkimustyötä.

Lehdistö kuitenkin kirjoittaa mielellään homekouluista ja sisäilmaongelmista  ja samaan yhteyteen nykyrakentamisen surkeasta laadusta. Miksi?

Yksi keskeinen syy tähän on se, että lehdet seuraavat tarkoin mitkä aiheet kiinnostavat eniten lukijoita. Erityisesti näin tekevät iltapäivälehdet. Hometalohelvetti on yksi klikatuimmista juttuaiheista. Siksi siitä tilataan jatkuvasti uusia versioita. Toimittajat jopa seuraavat säännöllisesti niin sanottuja homeoikeudenkäyntejä poimiakseen niistä kaikkein kauheimmat tapaukset lehteen. Sanomilla työskentelevänä toimituspäällikkönä minulla on sisäpiirin tietoa tästä.

Uutiskriteerit ovat siis vinoutuneita ja antavat vääristyneen kuvan maailmasta. Somessa tapahtuva usein täysin harhapoluille mennyt sisäilmakeskustelu vielä lisää tätä vinoumaa. Ihmiset saavat niistä vahvistuksia uskomuksilleen.

Tämä ei koske pelkästään rakentamista vaan sama koskee esimerkiksi terrorismiuutisia tai väkivaltauutisia. Ihmiset kuvittelevat mediaa seuraamalla, että maailma on muuttunut entistä väkivaltaisemmaksi ja että esimerkiksi raiskauksista annetaan aivan liian lieviä tuomioita verrattuna muihin rikoksiin. Mikään näistä ei pidä paikkaansa. Ei myöskään se, että rakentamisen laatu olisi heikentynyt. Ainoastaan aiheesta tehtyjen uutisten määrä ja otsikkokoko on kasvanut. Määrällä on korvattu laatu mediassakin, kun asioita ei ole osattu tai haluttu taustoittaa niin sanotulla isolla kuvalla.

Itse olen monesti kirjoittanut, että valitettavasti rakennusala itsekin on osin median ja sitä kautta poliitikoidenkin painostuksesta lähtenyt torjumaan sisäilmaongelmia väärästä eli helpoimmasta päästä. Vaikka lähes kaikki sisäilmaongelmat koskevat vanhoja, jopa 1950-1970-luvuilla rakennettuja taloja, niin lähes kaikki toimenpiteet ja määräysten kiristykset ovat kohdistuneet uudisrakentamiseen.

Tiedän tämän vinouman hyvin, kun olen ollut Rakennusfysiikkakilpailun tuomaristossa kolme kertaa. Esimerkiksi Kuivaketju10 tuli, ihan ansaitusti, palkittua vuonna 2015, vaikka sekin vaikuttaa lähinnä uudisrakentamisen laatuun eikä vanhojen virheiden korjaamiseen.

Peabin avaus ottaa Kuivaketju10 vakiokäyttöön on kuitenkin hyvä avaus. Tällä hetkellä se on Helsingin rakennusvalvonnan mukaan käytössä joka kuudennessa hankkeessa eli kasvunvaraa olisi. Yksi vaihtoehto olisi, että se otettaisiin uudistettavan YSE:n velvoitteisiin. Tänään nimittäin valitettavan moni rakennusliike menee kosteusasioiden hoitamisessa siitä missä aita on matalin. Eli ne tyytyvät rastittamaan lomakkeiden ruutuja osoittaakseen, että velvoitteet on hoidettu. Paljon parempi olisi, että ne palkkaisivat noin 10 000 euron kustannuksella ulkopuolisen kosteuskoordinaattorin valvomaan, että asiat ovat muutenkin kuin paperilla kunnossa.

Eli kyllä rakentamisen laadussa on aina parannettavaa, vaikka se onkin paljon parempi kuin yleinen mielikuva siitä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Näistä syistä julkinen kuva rakentamisen laadusta ja homeongelmista on täysin vinoutunut”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi