Kokeile kuukausi maksutta

Rakennuslehdessä 5.4.2012 Vesa Tompuri kysyi aiheesta, miksi normeilla jarrutetaan kierrätystä. Normeilla jarrutetaan paljon muutakin. Olen toiminut normituksen parissa nelisenkymmentä vuotta ja Eurocode 5.2 puusiltanormien toimikunnassa kymmenkunta vuotta. Olen huomannut, että norminlaatijoilla on korkeintaan keskinkertainen pätevyys, mutta viranomaisilla on järjetön kunnioitus normintekijöiden taitavuuteen. Kuitenkaan virkamies ei uskalla ottaa kohtuullista vastuuta edes normiin perustuen.

Puusiltojen eurokoodityössä oli harmittavia piirteitä. Itävaltalaiset ja saksalaiset halusivat – lumoutuneena DIN-normeista – ”varmuuden vuoksi” -ohjeistuksen. Kaikki tyhmyydet otettiin käytäntöön. Toimikunnan itävaltalainen jäsen vaati ja sai siltakoodiin selostuksen ristiinlaminoidusta laatasta, joka on kuvailtu 5.4. Rakennuslehdessä. En suuresti protestoinut, kun mielenkiintoinen uusi rakenne tuli mukaan normiin. Mutta eihän se sinne kuulu, eikä sillä ole merkitystä sillanrakennuksessa. Näin siellä kuitenkin suhmuroidaan.

Eurokoodista etukäteen mainostettiin, että nyt kansainvälinen toiminta helpottuu ja kaikki toimivat samojen yksikäsitteisten normien mukaan. Kissanviikset. Olin mukana Ruotsiin rakennettavan puisen vinoköysisillan suunnittelussa. Rakenteiden toimittaja oli suomalainen, pääsuunnittelija virolainen, lisäsuunnittelija suomalainen. Lopputulos yli puolen vuoden työstä oli älyttömien eurocode-vaatimusten ja ruotsalaiskansallisten lisämääräysten vuoksi, että kaikki suunnittelijat luopuivat työstä. Näin toimii ruotsalainen protektionismi.

Hyvin epäilyttävä on suomalaisen tulkintajärjestelmän nykyinen tapa ulkoistaa suunnittelun tarkastuskin. Luulisi, että voitaisiin sisäistää… Ei se sen kalliimmaksi tulisi ja laatu paranisi, kun virkamiehistä ei tieten tahtoen kasvatettaisi tyhjäntoimittajia vaan he voisivat käyttää teknistä osaamistaan.

Kerron ulkoistamistapauksen irvikuvan. Kunta oli suunnitteluttanut latusillan. Valmistaja/suunnittelija ja urakoitsija halusivat järkiperäistää kaksi detaljia: tuulijäykistyksen ja laakeroinnin. Suunnittelu oli alunperin tehty Suomen normien mukaan. Virkamies vaatikin, että detaljimuutos on tarkasteltava eurokoodin mukaan, kun ne ovat nyt voimassa. Suunnitelman muutoksen tarkastus ulkoistettiin toimistolle, jossa tarkastava reipas nuorimies ymmärsi – osoittautuakseen palkkansa ansainneeksi – vaatia mahdollisimman paljon selvitettäviä asioita. Eli asia oli mennä täysin pipariksi.

Jos oletamme, että normien ohje­arvot ovat oikeita (mikä on utopiaa) tai edes järkiperäisiä, teemme yhtä suuren virheen käyttäessämme  liian suuria kuin pieniä arvoja. Siis kun poikkeama on kohtuullinen. Eurokoodeja tulee käyttää ohjeina, ei lakina, kuten eräät viranomaiset vaativat. Ne on tarkoitettu suunnittelijan avuksi, jotta hän voisi muodostaa kokonaiskuvan rakenteen käyttäytymisestä. Vakavin virhe on noudattaa kritiikittömästi mukavuuskriteereitä, taipuma- ja värähtelyohjeita.

Miksi meidän täytyy puskea päätämme seinään. Jos jonkinlaista oveluutta haetaan, käytetään ruotsalaisten tapaan eurokoodeja protektionismiin. Tai ainakin voisimme etääntyä pikkumaisesta byrokratiasta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Normeista ei saa tehdä byrokraattista pakkopaitaa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Risto Mäkipurohttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/risto-makipuro/