Omakotirakentajavähennyksellä harmaa talous kuriin

Rakentamisen suurimmat haasteet liittyvät harmaan talouden torjuntaan, energiatehokkuuden hallittuun parantamiseen ja laadukkaaseen lopputulokseen. Uuden omakotitalon rakentajalle suunnattu rakentajavähennys ratkaisisi suurelta osin nämä haasteet.

Harmaa talous on epäkohta, johon on puututtava joka rintamalla. Poliitikot, viranomaiset sekä rakennusteollisuus ovat jo tehneet ­asian eteen paljon työtä. Toimenpiteet koskevat pääsääntöisesti suurempimittakaavaista rakentamista.

Harmaata taloutta esiintyy myös pientalotyömailla, vaikka tilastotietoja on vaikea löytää. Omakotirakentaminen on merkittävä rakentamisen osa-alue: omakotitaloja nousee tänäkin vuonna yli 10 000 kappaletta, mikä vastaa noin 40 prosenttia uusista asunnoista – pinta-alassa jopa 60 prosenttia.

Suomalaiset pientaloja rakennuttavat perheet ovat merkittäviä työllistäjiä rakennusalalla ja harmaan talouden torjunta on tehtävä heille mielekkääksi. Kuluttajiin kohdistetut torjuntakeinot ovat toistaiseksi olleet viestinnällisiä. Hyvin suunniteltu omakotirakentajavähennys kannustaisi kuluttajia kantamaan vastuunsa harmaan talouden torjunnassa.

Kaikki uudet pientalot ovat pääsääntöisesti matalaenergiataloja, ja monet talotehtaat tarjoavat jo passiivitaloja. Vain kahdeksan vuoden päästä kaik­kien uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja.

Kuluttajien innostaminen ja mahdollisuus valita entistä laadukkaampia ratkaisuja auttaisi nostamaan Suomen osaavimpien maiden joukkoon energiatehokkaassa rakentamisessa. Energiatehokkuuden edellyttäminen osana omakotirakentajavähennystä lisäisi vähäpäästöisempien ratkaisujen kysyntää ja auttaisi haastavien tavoitteiden saavuttamisessa sekä kannustaisi alaa kehitys- ja innovaatiotyöhön.

Rakentamisen laadun kehittämisessä ammattimaista rakentamista edistävät toimenpiteet ovat tärkeitä. Pientalorakentaminen on jo pitkään kasvavissa määrin perustunut talopaketteihin ja muuttovalmiisiin omakotitaloihin.

Talopaketit ja erityisesti muuttovalmiit toimitukset vähentävät harmaan talouden mahdollisuuksia. Samalla jatkuvasti muun muassa energiatehokkuusvaatimusten myötä vaativammaksi muuttuva omakotirakentaminen ammattimaistuu. Myös rakentamisen vastuusuhteet yksinkertaistuvat, kun omakotirakentajat hankkivat laajempia kokonaisuuksia osaavilta toimijoilta, joiden yhteiskuntavelvoitteiden valvonta on yksinkertaista.

Kotitalousvähennys on ollut toimiva kannustin kotitalouksien kor­jausten sekä siivous- ja hoivapalveluiden hankinnassa. Samalla harmaan talouden houkuttavuus on vähentynyt. Periaatteiltaan vastaavanlainen ratkaisu veisi omakotirakentamista suurin askelin parempaan suuntaan. Yhteiskunnalle ei aiheutuisi kustannuksia, koska harmaan talouden vähentäminen lisäisi verotuloja.

Tuet ja vähennykset ovat väliaikaisia ratkaisuja, jotka parhaimmillaan nopeuttavat markkinamuutosta ja myös ihmisten asenteita sekä ”maan tapaa”. Energiatehokkuuteen sidottu omakotirakennuttajavähennys olisi täsmäase harmaan talouden kitkemiseen ja rakentamisen laadun parantamiseen.