Pääsuunnittelijan roolia täsmennettävä

Tietoa kirjoittajasta Seppo Raiski, Pekka Talaskivi
Molemmat kirjoittajat ovat RIL talonrakennustekniikkaryhmän johtoryhmässä. Lisäksi Talaskivi toimii RILin teknisenä päällikkönä ja Raiski työskentelee A-Insinöörien korjaus- ja asiantuntijapalveluissa.
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Pääsuunnittelijan tehtävään suhtaudutaan rakennushankkeissa hyvin erilaisella intensiteetillä. Roolissa toimii tyypillisesti kokenut arkkitehti, jolla on kattava suunnittelukokemus ja voimassa oleva rakennus- tai erityissuunnittelijan pätevyys.

Pääsuunnittelijalla ei yleensä ole tiukan ohjausroolin mahdollistavaa suoraa sopimussuhdetta muihin suunnittelijoihin, ja tämä hankaloittaa joskus hankkeiden onnistumista. Hän voi kuitenkin edistää merkittävästi viranomaiskäsittelyjä ja hankkeen sujumista suhteessa viranomaisiin. Parhaat pääsuunnittelijat luovat edellytykset tilaajan, suunnittelijoiden ja rakennuttajakonsultin yhteistyölle. Hedelmällisimmillään se tuottaa tilaajalle hyötyjä, joiden arvo on merkittävästi enemmän kuin osiensa summa.

Valitettavasti hyvät käytännöt eivät ole vakiintuneita. Pahimmillaan pääsuunnittelija voi kuitata huolehtimisvastuunsa yksinkertaisesti kirjauttamalla kokousmuistioon, että suunnitelmat on sovitettu yhteen tehtäväluettelon mukaisesti. Puutteellinen paneutuminen tehtävään voi johtua osittain taloudellisten kannustimien pienuudesta. Kokonaisuuden kannalta välttämättömään ”suunnittelun suunnitteluun” ei pitäisi kuitenkaan suhtautua välinpitämättömästi, sillä pääsuunnittelijan vastuulla voi olla jopa 40 suunnittelualan yhteistoiminnan organisointi.

Vaikka hankkeen kustannukset määräytyvät pääosin suunnittelun alkuvaiheessa, pääsuunnittelija otetaan mukaan kustannuskeskusteluun myöhään, jos ollenkaan. Suunnitteluratkaisujen kustannusvaikutusten avaaminen pääsuunnittelijalle jo prosessin alussa on varmasti perusteltua. Vaikka osa tuotannon tiedoista kuuluisi liikesalaisuuden piiriin, voidaan luottamukselliset asiat suojata tarvittaessa sopimuksin.

Tilaajan vaatimukset ja niiden keskinäiset painotukset voivat olla monitahoisia ja ristiriitaisiakin. Kokonaistaloudellinen lopputulos, hyvä toiminnallinen käytettävyys, ekotehokkuus ja arkkitehtuurin korkeatasoisuus voidaan saavuttaa hyvin erilaisilla toimintamalleilla.

Niissä on viiden vuoden aikana onneksi tapahtunut kehitystä enemmän kuin edeltävinä vuosikymmeninä yhteensä. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi Big Room – ja työpajatyöskentely. Työkaluja siis on, ja niitä kehitetään jatkuvasti. Samalla on kuitenkin varmistettava riittävät asiantuntijaresurssit.

Pääsuunnittelijalle olisi aiheellista antaa vahva sopimuksiin kirjattu valtuutus ja vastuu, jotta kontrolli suunnitelmien muutoksiin ja tarkennuksiin on mahdollista säilyttää prosessin aikana. Kontrollin katoaminen voi kulminoitua suunnitelmien valmistumiseen epäsynkronoidusti, ja osaamattomuus tässä voi koitua kaikkien tappioksi. Pahimmillaan se johtaa osaoptimointiin, jolloin yhden rakenteen tai tuoteosan muuttaminen edullisemmaksi johtaa aikatauluongelmiin tai kustannusten moninkertaistumiseen myöhäisemmässä vaiheessa.

Hankkeen suunnitelmaratkaisujen kokonaistaloudellisuus onkin nähtävä laajemmassa yhteydessä tilaajan, toteuttajan, sijoittajan, loppukäyttäjän ja kaupunkirakenteen näkökulmasta.

Lisäksi olisi tilaajan edun mukaista välttää liian detaljoituja vaatimuksia lopputulokselle ja antaa tapauskohtaisesti harkittuja vapauksia suunnitteluun ja toteutukseen. Tilaajan olisi kuitenkin hyvä asettaa vaatimuksia itse prosessille ja kuvata samassa yhteydessä riittävästi myös hankkeeseen liittyviä epävarmuustekijöitä aina tarjouspyynnöstä lähtien.

Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettaessa pääsuunnittelijan roolia olisi syytä täsmentää ja tuoda tämä esille tilaajan edunvalvojana, jonka vaikutus ulottuu kauas suunnitteluprosessin ulkopuolelle aina loppukäyttäjiin asti.

Kirjoitus on Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin Talonrakennus-tekniikkaryhmän johtoryhmän näkemys. Mukana keskustelussa on ollut myös Suomen johtavia pääsuunnittelijoita.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Pääsuunnittelijan roolia täsmennettävä”

  1. Onhan se tosi hyvä juttu, jos vuonna 2001 voimaan tulleen Maankäyttö- ja rakennuslain määräykset pääsuunnittelijan tehtävistä (vastaa siitä, että eri alojen suunnitelmat yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden) yritetään vihdoin ottaa käyttöön. Aika monta vuotta sitä vastaan onkin hangoiteltu joko sopimusteknisillä tai muilla verukkeilla.

  2. Pääsuunnittelijasta ei pidä tehdä rakennuttajan kanssarikollista, rakennuttajaja pystyy syöttämään rakennustarkastukseen ja erityisesti energialaitoksille vääriä mitoituksia alakanttiin tehtynä pääsuunnittelijaa manipuloimalla, koska pääsuunnittelijat syövät rakennuttajan kädestä, nämä massiivisia ongelmia tuottavat budjettisuunnitelmat menevät läpi niiden lukuisuuden ansiosta, syy näistä sitten usein vierähtää urakoitsijoille, jotka eivät työn jälkeen voi enää korjata mitään, koska ongelman syy on pelkästään silmänpalvontaan perustuvan tarkastuksen hyväksymien piirustusten mitoitusten syövereissä.

    1. Ongelma ei ole siinä, että pääsuunnittelijat syövät rakennuttajan kädestä. Ongelma on siinä, että pääsuunnittelijana on usein arkkitehti, jolla ei ole riittävää teknistä ymmärrystä tai edes mielenkiintoa hoitamaan pääsuunnittelijan tehtävää, näin ollen tehtävään valitulla henkilöllä ei käytännössä ole mitään edellytystä toteuttaa lain vaatimaa tehtävää. Vähän sama kun laitettaisiin korkeinhankkija rakentamaan taloa omien hankintojensa pohjalta, saisi yllättäen huomata kuinka joskus kannattaa maksaa hieman enemmän materiaalista, että saa helpotettua työmaan työtaakkaa..

  3. Kuka sen palkkion maksaa, toiseksi työmaa voi hankkia materiaalinsa ihan vapaasti, kun vain saa ne hyväksytettyä.

  4. Ylläoleva juttu ei vaativissa kohteissa edes pidä kutiaan, siinä yliarvioidaan pääsuunnittelijan mahdollisuuksia muuhun kuin pitkään sairaslomaan,.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi