Miksi pitää pohtia vastuullisuutta itselle aivan oudolta tuntuvista näkökulmista ja raportoida asioita, jotka eivät ole omalle yritykselle tärkeitä? Jos yritys ei toimi meren lähellä, voisi ajatella, että valtamerien pilaantuminen ei ole sen vastuulla. Miksi länsimaisessa hyvinvointivaltiossa toimivan yrityksen pitää raportoida työoloista?
Vastaukseni on yksinkertainen: Meillä on yksi maapallo, ja kaikki yritykset ovat arvoketjujen osia. Tarvitaan systeemistä muutosta, joka vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista.
Vaikka merenrantaan olisi matkaa, voi yrityksen palkkaaman rakennusyrityksen arvoketjussa olla vaikkapa materiaalitoimittajia, joiden toiminta vaikuttaa merten hyvinvointiin.
Mikäli yrityksellä on palveluntuottajia, joilla on matalapalkka-alalla tai ulkomailla työskenteleviä henkilöitä palkkalistoillaan tai alihankintaketjuissaan, työntekijöiden olojen varmistaminen on tärkeää sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta.
Muutosta onkin jatkossa luvassa – kuinkas muutenkaan kuin lainsäädännön muodossa! Nyt kannattaa viimeistään omaksua uusin ja tärkein vastuullisuuteen liittyvä lyhenne: CSRD.
Kun katsoo, mistä kaikesta tulevan CSRD-direktiivin mukaan pitää raportoida, voi nousta hiki pintaan. Tästä huolimatta tämän raportointidirektiivin tulisi mielestäni jatkossa antaa viitekehys kaikelle vastuullisuusraportoinnille. Myös niille yrityksille, jotka eivät ole suoraan sen piirissä. Ennustan, että koska tämä on ylin ohjaava säädös EU-tasolla, tästä tulee lähivuosina valtavirtaa.
EU kerää virallisen raportoinnin piirissä olevien yritysten tiedot EU-tasoiseen rekisteriin, johon tulevaisuudessa on toivottavasti vapaa pääsy. Suosittelenkin, että kaikkien kannattaa tehdä jatkossa vastuullisuusraportointia CSRD:n mukaan, jotta omaa toimintaa voi aidosti peilata muihin.
Kun rekisterissä on mustaa valkoisella eri yritysten toiminnasta, nähdään myös, miten vastuullisia ne todellisuudessa ovat. Jos viherpesu kuuluu edelleen toimintatapoihin, pesula kannattaa laittaa kiinni viimeistään vuonna 2025.
Vaikka ensimmäisten vuosien osalta raportoinnissa on paljon kevennyksiä, CSRD:n mukainen raportointi tulee ehdottomasti olemaan iso työ kenelle tahansa: se kattaa laajasti kaikki vastuullisuusasiat ja sisältää yli 1100 datapistettä.
Kannattaa silti pitää todella kirkkaana mielessä, että raportoinnin piiriin nostetaan vain omalle yritykselle tärkeimmät tavoitteet ja pidetään ne tiukasti kehityslistoilla. Ihan kaikkia alueita ei ole mahdollista kehittää samaan aikaan, joten priorisointi on tärkeintä!
Ja on tärkeää myös löytää ne vastuullisuuden alueet, jotka tuovat kassaan lisää euroja tai jotka madaltavat kustannuksia. Vastuullisuus ei saa olla pelkkä menoerä, vaan se on mahdollista kääntää myös kannattavaksi toiminnaksi.
Koska uuteen raportointivaatimukseen valmistautuminen ei tapahdu hetkessä, sitä ei kannata jättää viime hetkeen! Pörssiyhtiöiden on raportoitava CSRD:n mukaisesti jo vuodesta 2025 lähtien, ja velvoite laajenee seuraavana vuonna myös muihin suuriin yrityksiin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pian nähdään, kuka on oikeasti vastuullinen”