Toimituksen blogi Anne Korhonen 3 kommenttia

Pientaloasumisen toiveet ja todellisuus eivät kohtaa

”Tässähän tämä jotenkin menee”, vastasi moni talovalmistaja Pientaloteollisuuden syysseminaarissa Helsingissä, kun kuulumisia kyseli. Pientalotehtaiden kannattavuus on koetuksella ja muutamien kohtalona on ollut konkurssi. Omakotitalojen aloitukset painuvat tänä vuonna tilaushistoriansa alimmalle tasolle. Eikä sukellukselle näytä ensi vuosikaan tuovan loppua. Surkeaan tilanteeseen on johtanut yleismaailmallinen talouden tilanne, mutta syitä on muitakin.

Tutkimusten mukaan haave omakotitalosta ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. Omakotitalojen mallistot eivät vain taida vastata siihen muutokseen, mikä perheiden koossa on viime vuosina tapahtunut. Pienille perheille tai iäkkäämmille kahden hengen talouksille suunnattuja mallistoja ei juuri ole. Asumisen mieltymykset ovat myös muuttuneet. Suomalaiset haluavat asua lähellä palveluja. Mutta onko kaupungeissa tilaa omakotitaloille? Voiko kaupungistuminen ja unelma omakotitalosta yhdistyä?

Seminaarissa puhuneen Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian professori Matti Kortteisen mielestä pientaloteollisuus on pääsääntöisesti keskittynyt suunnittelemaan ja tuottamaan erillistaloja hehtaarin tonteille, eikä nykyisellään ole parhaimmillaan kaupunkimaisen pientalotuotannon alalla. Tuloksena on syntynyt tilanne, jossa kaavoittajat pahoittelevat sitä, että kaupunkimainen pientalorakentaminen on vaikeaa. Pientaloteollisuus on yrittänyt monipuolistaa mallistojaan, mutta kehitys on ollut hidasta. Kortteinen ehdotti, että talotehtaat eriyttäisivät mallistonsa sijainnin ja tavoitellun väestöryhmän mukaan. Nyt pientaloteollisuus on hyödyntänyt kohderyhmätutkimukset luvattoman huonosti.

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho sanoi, että kaupunkipientalojen haluttavuus riippuu siitä, että ne ovat oikeasti urbaanissa ympäristössä. Paikassa jossa on riittävä määrä julkisia ja kaupallisia palveluita, työpaikkoja ja elämää. ”Toinen tärkeä kriteeri on hinta ja mahdollisuus vaikuttaa oman asuntonsa suunnitteluun.”

Mitä alan on sitten tehtävä, että kaupunkimainen pientaloasuminen toteutuu? Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin professori Markku Hedmanilla oli kaksi ehdotusta. ”Vahva osallistuminen ja tuotekehitys.”Perheyritysten liitto ry:n toimitusjohtaja Matti Vanhasen mielestä alan olisi osallistuttava maankäytön kehityshankkeisiin, joissa yritykset kehittävät, rakentavat ja myyvät kohteet.

Työmies Matti Putkonen kannusti talotehtaita pitämään lippua korkealla ja uskomaan omiin tuotteisiin. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma toivoi, että talotehtaat tekisivät rakentamisen mahdollisimman helpoksi. Myös ryhmärakentamisen konseptia tulisi kehittää. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki antoi ohjeeksi pientaloteollisuudelle kaupunkiin sopivien konseptien kehittämisen. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Ahon ehdotus pientaloteollisuudelle oli kumppanuushankkeet.

Anne Korhonen

Toimituspäällikkö, anne.korhonen@sanoma.com, Twitter: @KorhonenAnne
Kaikki kirjoitukset

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • ”Omakotitalojen mallistot eivät vain taida vastata siihen muutokseen, mikä perheiden koossa on viime vuosina tapahtunut. Pienille perheille tai iäkkäämmille kahden hengen talouksille suunnattuja mallistoja ei juuri ole. Asumisen mieltymykset ovat myös muuttuneet. Suomalaiset haluavat asua lähellä palveluja. Mutta onko kaupungeissa tilaa omakotitaloille? ”

    Asumisen mieltymykset ovat osin muuttuneet, mutta vaikka yhä useampi haluaakin palveluja jo lähelleen, ei sellainenkaan osa kansaa ole kuitenkaan lopettanut olemassaoloaan, joka haluaisi asua omakotitaloissa kaikessa rauhassa kaukanakin palveluista. He vaan eivät enää saa rakentaa. Kunnat eivät enää salli uusien omakotitalojen rakentamista kuin korkeintaan olemassa olevien palvelujen ääreen, eivätkä usein sinnekään.

    Kaupunkien tonttiarpajaisissa on toisinaan monikymmenkertainen hakijamäärä omakotitalotonteille kuin arpajaisissa on tontteja jaossa. Ei vika mallistoissa ole. Mallistot seuraavat kysyntää. Mutta kun tonteista ei ole tarjontaa, niin omakotitaloja ei rakentamaan pääse. Yksityisiä maanomistajia olisi, mutta moni kunta ei mielellään myönnä rakennuslupia yksityisen omistamille maille, koska kunta tienaa paremmin lunastamalla maat pois, kaavoittamalla ne, ja myymällä tontit sitten kalliimmalla edelleen.

    Pieniä mallistoja ei tehdä, koska pieniä rakennusoikeuksia omaavia omakotitalotontteja ei kaavoiteta. Jos kaavassa on rakennusoikeutta 200 kerrosneliötä, ei moni halua yksiöitä rakennella, koska maksaa vuokraa kuitenkin sen mukaan, kuinka paljon rakennusoikeutta tontilla on. Ja kunnat eivät halua kaavoitella pienempiä rakennusoikeuksia, koska niiden tontinmyyntitulot alenisivat ja infrakulut ehkä jopa silti nousisivat.

    Vastaa
  • Ja tuo pientaloteollisuuden romahdus on aika suoraa seurausta tonttien kaavoittamattomuudesta pientaloille, ei siis niinkään taloudesta, vaan nimenomaan kaavoituksesta. Rakentajia kasvukeskuksissa ja lähikunnissa pientaloille riittäisi moninkertainen määrä kuin mitä rakennusoikeudellisia tontteja on tarjolla, mutta pientalotonttitarjonta on edellisvuosina ollut erittäin niukkaa, joten eipä niitä ole rakentamaankaan sitten aloiteltu.

    YLE:n etusivulla olevassa pääuutisessa http://yle.fi/uutiset/kaavoituksen_ongelmat_yleisia_pienilla_paikkakunnilla/7648884 itse asiassa vaaditaan sitä, että pientenkin kuntien pitäisi lopettaa omakotitalojen rakennusoikeuksien antaminen muualle kuin niille alueille, joissa on palveluita paljon lähellä. Rakennusoikeustarjonta ei vastaa ollenkaan sitä, mitä moni ihminen itse haluaisi. Toiveet ja todellisuus eivät kohtaa. Ja sitäkin vähää, missä jotkut nykyisin saavat toiveidensa mukaisesti rakentaa vähän palveluista kauemmas, halutaan kieltää. Ajatuksena tuntuu olevan, että koska moni haluaa asua palveluiden ääressä, kaikki uudet kiinteistöt pitää jatkossa pakottaa palveluiden ääreen.

    Tosin palvelutkaan eivät nykyaikana ole pysyvää lajia, vaan saattavat kadota ennemmin tai myöhemmin, vaikka palveluiden ääreen nyt rakentaisikin. Tulevaisuus voi olla etäpalveluiden aikaa. Koulutkin saattavat tulevina vuosikymmeninä korvautua osin etäkoulutuspalveluilla, ja terveydenhoidolle käy joidenkin tulevaisuudentutkijoiden ennusteiden mukaan samoin…

    Vastaa
  • Kalevi Lammi, Tampereen emeritus rakennustarkastaja

    Suomessa ei ole tuottajamuotoisten pientalojen saati sitten pientalojen aluerakentamisen perinnettä, mikä väkirikkaammissa maissa on varsin tyypillistä keskuskaupunkien ympäristössä. Siellä aluekehittäjä/-tuottaja vastaa usein myös alueen infran valmiiksi tekemisestä yhtä jalkaa pientaloasuntojen kanssa kanssa. Meillä ei yhdyskuntasuunnittelu ja tonttitarjonta eikä infran toteutustapa tue tälläista toimintapaa. Toisaalta isoilla toimijoilla ei ole ollut juuri kiinnostusta pientalotuotantoon. On ollut tuottavampaa rakentaa standardikerrostaloja tai korkeitaan rivareita, mitä yhteiskunta on vielä avokätisesti tukenut.

    Talotehtaat ja asuntomessuilu puolestaan ruokkivat pientalorakentamisen mielikuvaa yksilölliseen suuntaan, missä ei sarja- ja aluerakentamiselle ole juuri sijaa. Niinpä suomalainen asuntorakentaminen ei pysty asukkaan toiveisiin vastaamaan. Aluerakentamisella ja yhtiömuotoisilla standardipientaloilla niin tuotanto- kuin asumiskustannukset pysyisivät kohtuullisina, jos kohta raskas verotus uusine muotoineen ja kaikkinaiset tuottajan velvoitteet nostavat jatkuvasti hintoja.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia